Talvisota
Raunioita Helsingissä. Kuva: Museovirasto 183066.
Suomen ja Neuvostoliiton välinen sota kiinnosti suuresti muuta maailmaa. Ulkomaalaisia lehtimiehiä ja -naisia saattoi tavata rentoutumassa Helsingissä Hotelli Kämpissä.. Kuva: Pietinen, Museovirasto 19382.
Presidentti Kyösti Kallio julisti Suomen sotatilaan ja luovutti puolustusvoimien ylimmän päällikkyyden sotamarsalkka, vapaaherra Carl Gustaf Mannerheimille. Kallio puhui tapahtumista kello 19:00 alkaneessa radiolähetyksessä.
Tiedotustoiminnan turvaamiseksi Yleisradio alkoi muuttaa toimintojaan Poriin.
Kallio nimitti 1. joulukuuta uuden hallituksen. Cajanderin tilalle pääministeriksi tuli edistyspuolueeseen kuuluva Suomen Pankin pääjohtaja Risto Ryti. Tämän toivottiin helpottavan neuvottelukosketuksen luomista uudelleen neuvostohallituksen kanssa, sillä Rytiä pidettiin englantilaismielisenä.
Neuvostojoukkojen valtaamalla Terijoella ilmoitettiin perustetuksi "Suomen demokraattisen tasavallan kansanhallitus". Moskovan radio kertoi, että Otto Wille Kuusisen johtama hallitus oli solminut ystävyys- ja avunantosopimuksen Neuvostoliiton kanssa.
Suomalaisten perääntyminen Karjalan kannaksella päättyi 6. joulukuuta ja Taipaleen taistelut alkoivat. Kollaalla suomalaiset torjuivat ensimmäisen neuvostohyökkäyksen.
Talvisodan ensimmäinen torjuntavoitto saavutettiin Tolvajärven maastossa 9. joulukuuta. Siellä raju vastahyökkäys pysäytti ensin venäläiset ja sitten pakotti heidät peräytymään Aittojoelle saakka. Suomalaiset aloittivat 11. päivänä vastahyökkäyksen myös Suomussalmen suunnalla.
Suomen vetoomuksesta Kansainliitto käsitteli sotaa ja 14. joulukuuta annetuissa päätöslauselmissa Neuvostoliiton todettiin syyllistyneen hyökkäyksellään Kansainliiton peruskirjan määräysten rikkomiseen, minkä takia se erotettiin liiton jäsenyydestä.
Puna-armeija aloitti 19. joulukuuta hyökkäyksensä kohti Summaa. Vuoden lopussa venäläisten hyökkäykset oli pysäytetty kaikilla rintamalohkoilla.