Työolot
Työnantajain velvollisuuksia huolehtia työntekijäinsä hyvinvoinnista lisättiin kahdella lailla. Työntekijäin lomia pidennettiin 21. huhtikuuta annetulla vuosilomalailla. Kuusi kuukautta työssä olleelle kuului viiden päivän loma, vuoden työssä olleelle yhdeksän päivän loma ja viisi vuotta työssä olleelle 12:n päivän loma, joka käytännössä tarkoitti kahta viikkoa. Lailla kumottiin vuoden 1922 työsopimuslain määräykset.Kansan Matkatoimisto tarjosi monenlaisia lomamatkoja työväestölle. Useimmilla ei kuitenkaan ollut varaa lähteä ulkomaille eikä edes Lappiin, josta oli tullut yhä suositumpi matkakohde viime vuosina.
Työolosuhteiden parantamiseen tähtäsi ammattitautilaki, joka annettiin 12. toukokuuta. Työnantajain toivottiin kiinnittävän huomiota ammattitautien ennaltaehkäisyyn ja toisaalta pyrittiin turvaamaan työntekijäin olot mahdollisen sairauden puhjettua. Laki oli yksityiskohtaisempi, kuin vuonna 1935 annettu laki "eräiden ammattitautien sekä työkalun hankauksesta aiheutuneen tulehduksen korvaamisesta".
Ammattitaudeiksi luokiteltiin nyt työn aiheuttama ihoja limakalvosyöpä, kivipölyn aiheuttama keuhkosairaus, akustisen energian aiheuttama huonokuuloisuus, voimakkaasti tärisevän työkalun aiheuttama sairaus, sekä tuberkuloosi ja sukupuolitauti, jos tautiin sairastunut oli sairaanhoitaja.
Helsinkiläisen L.A. Mikkola Oy:n kauppa täytti nykyaikaiset vaatimukset niin elintarvikkeiden säilymisen kuin myyjien työolosuhteidenkin kannalta.