Rintamakirjeitä
10.2.
... Meillä oli parin vuorokauden ajan tosi lumipyry, oikea helmikuun pyry. Koko maailma tuntui olevan tulvillaan ulvovaa lumiryöppyä. Inkerin aukeat ovat laajat, ja siksipä täällä voikin tuntea tuollaisen myrskyn voiman...
Olenhan kertonut Sinulle joskus tästä nykyisestä korsustamme, joka tietysti mielestämme on paras korsuista.
Me aina tilaisuuden tullen täydennämme korsumme sisustusta ja kodikkuutta kaikennäköisillä mukavilla huonekaluilla. Ja olemmekin tähän saakka mielestämme ja kaikkien vieraittenkin mielestä onnistuneet aika hyvin.
Koko 'kalusto' on höylättyä ja ruskeaksi poltettua honkaa, kaappien ovet ja muut vastaavat laitokset on päreistä punottu ja paahdettu myöskin ruskeaksi. Akkunoissa on verhot ja yhtä toista muutakin mukavaa on koetettu hankkia.
Tänään m.m. suunnittelin kapistuksen, joka mielestäni on yhtä välttämätön kuin vuode joka 'kodissa' (sillä kodiksi kai tätäkin on ennenpitkää alettava kutsumaan). Muutaman päivän kuluttua sekin kai on valmiina ja meillä on sentään kirjojakin, mitä siihen pistää. Sillä kirjahyllyhän se vain on. Aivan tavallinen kirjahylly. Sillä mielestäni ansaitsevat kirjat korsussakin yhtä arvokkaan paikan kuin missä muualla hyvänsä...
Vuoteeni paikan näet piirroksesta. Se on aika sievä vuode, oikein ammattimiesten tekemä. Siinä on hiukan tyyliä ja näköäkin, samoinkuin kaikilla muillakin huonekaluillamme. Vuoteitten päät, kaappien ovet ja jotkut muutkin aukot on peitetty säleristikolla, joka samoin kuin koko kalustokin on poltettu kiiltävän ruskeaksi...
Kuten huomaat piirroksesta, on meillä vuoteittemme välissä myöskin kaappi eli yöpöytä.
Tämän kaapin siihen seinään, joka on vuoteeseeni päin, olen kiinnittänyt Sinun kuvasi, sen koko kuvan siten, että aina kun avaan silmäni, niin osuu katseeni ensimmäiseksi Sinuun...