Muita aiheita...
"Stella Polaris"
Sodan päätyttyä Suomen armeijan tiedusteluyksiköiden kalustoa ja arkistoja siirrettiin salaa Ruotsiin.
Eversti R. Hallamaan johtamina noin 250 miestä lähti syys-lokakuun vaihteessa Pohjanlahden yli mukanaan radioita ja kuuntelulaitteita.
Suomalaiset halusivat jatkaa radiotiedustelua sieltä käsin, mutta siihen ei saatu lupaa, vaan laitteet oli myytävä Ruotsin puolustusvoimille.
Poliittiset vangit
Asetus eräiden henkilöiden vapauttamisesta syytteestä ja rangaistuksesta annettiin 23. syyskuuta. Ensimmäiset poliittiset vangit vapautettiin kaksi päivää myöhemmin.
Valtiollisia vankeja ja turvasäilöön otettuja oli jatkosodan aikana ollut yhteensä noin 450 henkilöä.
Kommunistit
Vankiloista päässeet ja viranomaisia piileskelleet kommunistit pitivät lokakuun alkupäivinä Helsingissä puoluekokouksen, jossa hahmoteltiin uudessa tilanteessa sovellettavaa kansanrintamataktiikkaa.
Suomi-Neuvostoliitto-Seura
Lähinnä rauhanoppositioon kuuluneiden ryhmien toimesta 19. lokakuuta perustettiin Suomi-Neuvostoliitto-Seura.
Seuran tarkoituksena oli lujittaa Suomen ja Neuvostoliiton välisiä luottamuksellisia ja ystävällisiä suhteita sekä edistää maiden välisiä kulttuurisuhteita ja taloudellista yhteistyötä.
Perustavan kokouksen puheenjohtajana toimi valtioneuvos J.K. Paasikivi, joka valittiin SNS:n kunniapuheenjohtajaksi. Seuran puheenjohtajaksi valittiin ns. kuutosiin kuulunut Johan Helo.
SKDL
Kommunistit, sosialistit ja sosialidemokraattisesta puolueesta erotetut perustivat 29. lokakuuta uuden järjestön. Suomen Kansan Demokraattinen Liiton puheenjohtajaksi valittiin niinikään kuutosiin kuulunut K.H. Wiik.
SKP
Oikeusministeriö hyväksyi 31. lokakuuta perustamisestaan saakka kielletyn Suomen kommunistisen puolueen rekisteröimisen.
Puolue järjesti seuraavana päivänä historiansa ensimmäisen Suomessa pidetyn julkisen kokouksen Helsingin Messuhallissa.
Hallitus
Pääministeri Antti Hackzell sairastui pysyvästi välirauhansopimusneuvottelujen aikana. Presidentti Mannerheim nimitti 21. syyskuuta uuden hallituksen, jonka pääministeriksi tuli korkeimman hallinto-oikeuden presidentti U.J. Castrén. Jatkosodan päättämistä kiirehtinyt rauhanoppositio ei ollut tyytyväinen Castrénin hallituksen kokoonpanoon. Myös valvontakomissio oli selvästi tyytymätön hallitukseen.
Hallituksen sosialidemokraattisista ministereistä K.-A. Fagerholm ja Eero A. Wuori jättivät 7. marraskuuta eroanomuksensa jouduttaakseen hallituksen vaihdosta.
Mannerheim nimitti 17. marraskuuta valtioneuvos J.K. Paasikiven johtaman hallituksen, johon vastaperustetun SKDL:n edustajiksi tulivat Johan Helo ja SKP:n esittämänä Yrjö Leino.
Pääministeri Paasikivi piti itsenäisyyspäivänä puheen, jossa hän korosti, että oli luotava "hyvät ja luottamukselliset suhteet" suuren naapurin kanssa. Paasikivi painotti sitä, että "kaiken viisauden alku on tosiasiain tunnustaminen".