Helsinki 400-vuotta
Helsingin kaupungin 400-vuotisjuhlat alkoivat 11. kesäkuuta.
Vapauttaakseen Ruotsin talouselämän saksalaisen Hansaliiton holhouksesta Kustaa Vaasa määräsi perustettavaksi uuden kaupungin Porvoon ja Tammisaaren väliselle rannikkokaistalle.
12.6.1550 annettiin määräys Porvoon, Tammisaaren, Rauman ja Ulvilan asukkaille siirtyä viipymättä uuteen kaupunkiin, jonka oli vielä saman kesän aikana pystyttävä ottamaan vastaan hollantilaisia ja saksalaisia kauppalaivoja.
Helsingin nimi johtuu koskesta, joka muodostuu Vantaan joen suistoon (Helsinge fors). Kaupunki rakennettiin joen länsirannalle, jonka lähistöllä kohoava kuninkaankartano tarjosi sille ulkonaista turvaa sotaisina aikoina.
Helsingistä ei tullut kuninkaan toivomusten mukaista kukoistavaa kauppakaupunkia. Sen asukkaiden elämä oli kituliasta ja köyhää, eikä kaupungin siirto Vironniemelle vuonna 1640 kyennyt muuttamaan tilannetta ratkaisevasti paremmaksi.
Uuden vaiheen Helsingin kehityksessä aiheutti vuonna 1812 keisarillinen manifesti, jonka perustalla Helsingistä tuli autonomisen Suomen pääkaupunki.1