Posti
Postilaitos sai uuden ohjesäännön. Se määrättiin 5. lokakuuta senaatin alaisuuteen päinvastoin kuin postitirehtööri Ladau oli esittänyt. Hänellä ja senaatilla oli muutoinkin erimielisyyksiä, erityisesti siksi, että Ladauta pidettiin liian innokkaana postisensuurin harrastajana.Uudessa ohjesäännössä lakkautettiin postioikeudet. Ne olivat paikallisia ja väliaikaisia oikeuksia, jotka kutsuttiin kokoon, jos postivirkailija oli varastanut kirjeen tai tehnyt muun törkeän virkavirheen. Postioikeuden puheenjohtajana oli kyseisen kaupungin pormestari ja jäseninä raatimiehet. Myös ratsupostit lopetettiin, mutta postitorvesta ei luovuttu. Postileimat lyötiin venäjäksi, ruotsiksi ja suomeksi.
Samalla julkaistiin uusi postitaksa ja postinkuljetus järjestettiin uudelleen. Se tuli järjestää myös Viipurin läänissä samalla tavalla kuin muualla Suomessa.
Postitaksassa määrättiin kirjeiden kantohinnat määränpään ja matkan pituuden mukaan. Kotimaassa maksu vaihteli 4-16 hopeakopeekkaan. Kirje Venäjälle oli huomattavasti kalliimpi.
Turun ja Pietarin välillä postia kuljetettiin kievarikyydillä, muualla maassa siitä huolehtivat postitalonpojat, joille työ oli annettu vuokralle. Kaupungeissa ja suurimmissa maalaiskeskuksissa oli postireitin varrella postikonttori, jota oli pidettävä auki joka päivä.