Deprecated: define(): Declaration of case-insensitive constants is deprecated in /var/www/clients/client17/web55/web/vintti/julkaisut/historiakone/includes/db/ezsql-3/shared/ezFunctions.php on line 189

Deprecated: define(): Declaration of case-insensitive constants is deprecated in /var/www/clients/client17/web55/web/vintti/julkaisut/historiakone/includes/db/ezsql-3/shared/ezFunctions.php on line 190

Deprecated: define(): Declaration of case-insensitive constants is deprecated in /var/www/clients/client17/web55/web/vintti/julkaisut/historiakone/includes/db/ezsql-3/shared/ezFunctions.php on line 192

Deprecated: define(): Declaration of case-insensitive constants is deprecated in /var/www/clients/client17/web55/web/vintti/julkaisut/historiakone/includes/db/ezsql-3/shared/ezFunctions.php on line 193

Deprecated: define(): Declaration of case-insensitive constants is deprecated in /var/www/clients/client17/web55/web/vintti/julkaisut/historiakone/includes/db/ezsql-3/shared/ezFunctions.php on line 194

Deprecated: define(): Declaration of case-insensitive constants is deprecated in /var/www/clients/client17/web55/web/vintti/julkaisut/historiakone/includes/db/ezsql-3/shared/ezFunctions.php on line 195

Deprecated: define(): Declaration of case-insensitive constants is deprecated in /var/www/clients/client17/web55/web/vintti/julkaisut/historiakone/includes/db/ezsql-3/shared/ezFunctions.php on line 197

Deprecated: define(): Declaration of case-insensitive constants is deprecated in /var/www/clients/client17/web55/web/vintti/julkaisut/historiakone/includes/db/ezsql-3/shared/ezFunctions.php on line 198
Muita aiheita... :: 1956 :: :: Historiakone :: Julkaisut :: Agricola - Suomen historiaverkko

Muita aiheita...

Elokuvat

Tuntematon sotilas sai kaikkiaan kuusi Jussi-patsasta kauden parhaana elokuvana. Palkittuja olivat mm. ohjaaja Edvin Laine sekä näyttelijät Veikko Sinisalo ja Åke Lindman.

Ilta-Sanomissa todettiin elokuvasta Rintamalotta, että "aina siitä lähtien, kun Väinö Linna Tuntemattomassaan osoitti muutamalla rivillä huomiota lotille, on lottien asiassa ilmeisesti vallinnut tietynlainen revanshihenki niin kirjallisuuden kuin elokuvankin alalla".

Kaksi onnellista suomalaisnuorta pääsi marraskuussa kahden viikon vierailulle Disneylandiin. Suomen edustajat valittiin Aku Ankka-lehden järjestämän kilpailun perusteella.

Ulkomaisia ensi-iltaelokuvia oli mm. Walt Disneyn Kaunotar ja kulkuri, Billy Wilderin Kesäleski, Nicholas Rayn Nuori kapinallinen, Roberto Rosselinin Rooma, avoin kaupunki, Federico Fellinin Tie, Fred F. Searsin Tunnista tuntiin, Alfred Hitchcockin Varkaitten paratiisi ja Richard Brooksin Älä käännä heille selkääsi.1

Urheilu

Jääkiekkoilun olosuhteet paranivat suuresti, kun Tampereella avattiin 21. marraskuuta Suomen ensimmäinen keinojäärata.

Musiikki

Suosituimpia iskelmiä olivat mm. Louis Armstrongin "Mack the knife" ja Brita Koivusen "Suklaasydän".

Annikki Tähden levyttämä laulu "Muistatko Monrepos'n" meni niin hyvin kaupaksi, että se oli kaikkien aikojen myydyin suomalainen äänilevy. Hänen uusin laulunsa oli "Balladi Olavinlinnasta". Ami Lovenin levyllä kuultiin laulu "Porkkalaan palatessa".

Juha Eirto lauloi levylle Hank Williamsin "Jambalayan". Kauko Käyhkön aiheina olivat "Iltaloma Suezilla" ja "Kesälesken blues". Vieno Kekkosen uudet laulut olivat "Uska dara" ja elokuvasävelmä "Tie".

Metro-tyttöjen uusi laulu oli "Hernandon salaisuus". Onni Gideon soitti levylle sävelmän "Kuningaskobra".

Harmony Sistersin uusia esityksiä olivat "Preerian keltainen ruusu", "Niin paljon kuuluu rakkauteen" ja "Tunnista toiseen", jonka Bill Haley esitti Suomessakin nähdyssä elokuvassa.

Olavi Virta ahkeroi levyille mm. laulut "Kuolleet lehdet", "Päivän työ", "Mustasukkaisuutta", "Zambesi" ja "Rock and roll valssi".

Musiikkiviesti-lehdessä kirjoitettiin, että "rock'n roll ei varmastikaan tule leviämään meillä yhtä laajoihin piireihin kuin mambo".2

Koulumaailma

Äidinkielen aineiden kirjoittajilla oli ylioppilaskirjoituksissa jälleen runsaasti valinnanvaraa.

Televisio

"Televisio, nykyajan ehkä huomattavin massatiedotusväline, on vielä sangen nuori. Sen kehitys on aste asteelta kulkenut nykyiseen päämääräänsä, jonka se saavutti vasta toisen maailmansodan jälkeen.

Johtavana maana on Yhdysvallat. Siellä televisio on noin 4–­5 kertaa kalliimpi kuin esimerkiksi radio, josta syystä sen leviäminen kaikkiin yhteiskuntaluokkiin on kyseenalaista.

Eräässä tutkimuksessa, joka on suoritettu Bostonissa, on tultu siihen tulokseen, että television omistus on selvästi suhteessa perheen tuloihin, koulusivistykseen ja ammattiin.

Virkamiehet eivät niinkään osta televisiota, koska he eivät pidä sen ohjelmasta ja pelkäävät sen vaikutusta lapsiinsa. Kuitenkin suuri enemmistö kaikissa muissa ryhmissä: liikemiehissä, kaulusköyhälistössä, ammattityöläisissä ja ammattikasvatusta vaille jääneissä yms. haluaa television.

Alemmassa varallisuusryhmässä on jonkin verran vähemmän television omistajia kuin muissa, mutta nämä yksilöt pitävät televisiosta ja aikovat ostaa sen niin pian kuin siihen on varaa. Kiintoisaa onkin todeta, että suhteellisesti köyhät ovat innokkaimpia television ostajia ja katselijoita.

Television mahdollisuudet ovat suuret. Kaupallisia tarkoituksia palvelevan ohjelman ohella on sen yhtenä tärkeimmistä tehtävistä ajanviete. New Yorkissa suoritetut tutkimukset osoittavat television suosituimmiksi ohjelmatyypeiksi urheilun, näytelmät ja lasten esitykset. Huomattavaa on, että television ohjelmat ovat nykyisin yhä kaupallistumassa ja että niiden henkinen taso alenee."3

Suomalaismuotoilija

Maailmankuulu saksalainen Rosenthal-Porzellan AG palkkasi Tapio Wirkkalan muotoilijakseen.


  1. Suomen kansallisfilmografia 5. Helsinki 1989.Mitä missä milloin 1957. Helsinki 1956.
  2. Urpo Haapanen: Suomalaisten äänilevyjentaiteilijahakemisto 1901-1982.
  3. Suomalainen Suomi, 1956 s. 303-306.