Kansakoulu

Kansakoululaki annettiin 1. heinäkuuta. Laki tuli voimaan ensi vuoden alusta ja sillä kumottiin vuonna 1921 oppivelvollisuudesta annettu laki.

"Kansakoulussa annetaan kansalaiselle tarpeellinen peruskoulutus. Kansakoulu jakautuu varsinaiseen kansakouluun ja kansalaiskouluun. Varsinainen kansakoulu on kuusivuotinen ja kansalaiskoulu kaksivuotinen. Kansakouluun voi myös kuulua apukoulu hitaasti edistyviä varten.

Pikkupojan syntymäpäivät. Kuva yksityisomistuksessa.

Koulutyö aloitetaan syyskuun ensimmäisenä ja päätetään toukokuun viimeisenä arkipäivänä. Oppilaille voidaan kesän aikana järjestää mm. maatilatalouden ja puutarhanhoidon harjoittelua sekä uinnin opetusta.

Varsinaisessa kansakoulussa opetetaan uskontoa, ympäristöoppia, äidinkieltä, kirjoitusta, laskentoa ja mittausoppia, historiaa, maantietoa, luonnontietoa, terveys- ja raittiusoppia, maa- ja kotitaloutta, piirustusta, käsityötä, voimistelua ja urheilua ynnä laulua. Tämän lisäksi voidaan opettaa kahta vapaaehtoista ainetta enintään neljä tuntia viikossa.

Kansalaiskoulun opetussuunnitelmaan tulee kuulua asujaimiston elinkeinoelämään keskeisesti liittyviä oppiaineita ja käytännöllisiä harjoituksia sekä uskontoa ja uskontojen historiaa, yhteiskuntaoppia, äidinkieltä ja kirjallisuutta ynnä kotitaloutta ja lastenhoitoa.

Kunnan on annettava vähävaraisten vanhempien lapsille pukimia, jalkineita ynnä muuta avustusta siinä määrin, että heidän koulunkäyntinsä tulee turvatuksi. Kaupungin ja kauppalan on järjestettävä vähävaraisille oppilaille riittävässä määrin kesävirkistystä. Kunnan on huolehdittava asianmukaisen kesävirkistyksen järjestämisestä sellaiselle vähävaraiselle kansakoulun oppilaalle, jonka koululääkäri on todennut terveydeltään heikoksi tai sairaalloiseksi ja jolle huoltaja ei voi tätä virkistystä tarjota.Tarkemmat säännökset annetaan asetuksella."

Uusi kansakoululaki takasi entistäkin paremman huolenpidon ensi vuonna koulunsa aloittaville.