Koulutus
Peruskoulukomitea jätti 30. syyskuuta ensimmäisen osamietintönsä, jossa ehdotettiin mm. koulujärjestelmän rungoksi kunnallista peruskoulua sekä varsinainen kansakoulun, kansalaiskoulun ja keskikoulun yhdistämistä yhtenäiseksi keskikouluksi.
Kunta voisi ottaa haltuunsa yksityisen oppikoulun koulun omistajan kanssa tekemänsä sopimuksen perusteella. Yksityisen oppikoulun keskikouluasteen valtionapu lakkautettaisiin asteittain sitä mukaa kuin kunnan peruskoulun 5–9 vuosiluokat olisi perustettu. Komitean mukaan lain toimeenpano olisi toteutettava nopeassa tahdissa.
Laki taideteollisesta oppilaitoksesta annettiin 8. tammikuuta. Lailla otettiin taideteollinen oppilaitos -niminen yksityinen oppilaitos valtion haltuun. Oppilaitos jakaantui taideteollisuusopistoon, jonka tarkoituksena oli antaa "taiteellista, tietopuolista ja käytännöllistä" opetusta sekä taideteolliseen ammattikouluun, jonka tarkoituksena oli antaa "tietopuolista ja käytännöllistä" opetusta. Opisto voi myös valmistaa kuvaamataidon opettajia. Oppilaitoksessa voitiin lisäksi järjestää erikoiskursseja.
Korkeakoulut
Suomella oli Euroopan ennätys korkeakouluopiskelijoiden määrässä: – kahdeksan opiskelijaa tuhatta asukasta kohden. Ylioppilaiden määrän räjähdysmäinen kasvu tällä vuosikymmenellä saattoi maan korkeakoululaitoksen uusien vaikeasti ratkaistavien ongelmien eteen.
Suomessa suoritettavan tieteellisen tutkimuksen sekä yliopistoissa ja korkeakouluissa annettavan opetuksen kansainvälisen kehityksen tasalla pitämistä pohtinut työryhmä jätti 14. huhtikuuta lausuntonsa, joka sisälsi ohjelman Suomen yliopistojen ja korkeakoulujen kehittämisestä vuosina 1966 - –1980.
Keväällä valmistuivat myös korkeakoululaitoksen suunnittelukomitean kaksi mietintöä, jotka sisälsivät ehdotuksen nykyisten yliopistojen ja korkeakoulujen laajentamiseksi sekä uusien korkeakoulujen perustamiseksi 1970-luvun alkuun mennessä.
Hallitus teki 10. marraskuuta kokonaisratkaisun korkeakouluopetuksen kehittämisestä. Hallitus ehdotti neljän uuden korkeakoulun perustamista. Lisäksi valtioneuvosto asetti komitean tutkimaan opintotukijärjestelmän parantamista.
Opetuskoneet
Viimeksi kuluneiden kymmenen vuoden aikana on eri puolilla maailmaa virinnyt vilkas mielenkiinto ns. ohjelmoitua opetusta ja opetuskoneita kohtaan. Opetuskoneista puhuminen saattaa nykyvaiheessa vaikuttaa jossain määrin ennenaikaiselta. Niiden käytön yleistymisen tiellä on ollut esteitä, esimerkiksi niiden kalleus ja niitä kohtaan tunnetut ennakkoluulot.
Paljon tietysti riippuu parhaillaankin käynnissä olevien tutkimusten ja kokeilujen tuloksista. Mutta jo tähänastiset tulokset näyttävät antavan tukea niille mielipiteille, joiden mukaan opetuskoneet tulevat esittämään huomattavaa osaa opetustoimen piirissä lähimpien vuosikymmenien aikana.
Samaan suuntaan näyttää ainakin välillisesti viittaavan se, että esimerkiksi Yhdysvalloissa on jo nykyisin yli 200 yritystä, jotka tuottavat ohjelmoidun opetuksen käyttämää materiaalia sekä erityyppisiä opetuskoneita.
Jos myös monimutkaisten elektronisesti ohjattujen opetuskoneiden osalta päästään sarjatuotantoon, tuotantokustannukset tulevat ilmeisesti alenemaan siinä määrin, ettei kyseisten laitteiden leviämiselle ole voittamattomia taloudellisia esteitä.1