Sähköjunat

Suomi oli jäänyt jälkeen useimmista Euroopan maista rautateiden sähköistämisessä. Myöskään liikenteenhoidon tehostamisessa ei suomessa oltu niin pitkällä kuin "johtavissa rautatiemaissa".

Niin ikään vetovoiman polttoainekustannukset olivat Suomessa suhteellisesti korkeammat kuin sellaisissa maissa, joissa käytettiin sähköenergiaa. Tosin dieselöinnin ansiosta Suomessakin polttoainekustannukset olivat viime vuosina pienentyneet siitä, mitä ne olivat höyryveturikaudella.

Valtioneuvosto hyväksyi 17. kesäkuuta sähköistyssuunnitelman ensimmäisen työvaiheen aloitettavaksi. Se käsitti yhteensä 856 raidekilometriä.

Valtioneuvoston hyväksymän aikataulun mukaan ensimmäinen sähköistysvaihe valmistuisi kokonaisuudessaan vuonna 1973. Alustavan aikataulun mukaan sähköistystyöt jakautuisivat rataosittain seuraavasti:

–­ Helsinki–­ - Kirkkonummi 1965–­ - 1968,

–­ Helsinki–­ - Riihimäki 1967–­ - 1969,

–­ Riihimäki–­ - Tampere 1969–­ - 1972 ja

–­ Riihimäki–­ - Kouvola 1970–­ - 1973.

Rautateiden sähköistystyöt alkoivat 13. joulukuuta Helsingin ja Kirkkonummen välisellä rataosuudella.