Presidenttiehdokkaat

Presidentti Kekkonen puhui 4. helmikuuta Helsingissä Ostrobotnialla. Puheessaan hän korosti sitä, että "yhteiskuntamme rauhallisen kehityksen kannalta on tärkeää, että meillä hyväksytään kansandemokraattien periaatteellinen oikeus olla hallituksesta käsin tasaveroisina muiden kanssa vaikuttamassa valtakunnan asioiden kulkuun".

Kaikkien hallituspuolueiden edustajien allekirjoittama lakialoite Kekkosen toimikauden jatkamisesta jätettiin eduskunnan kansliaan 10. helmikuuta. Aloitteen oli allekirjoittanut 75 kansanedustajaa ja sen perusteluissa todettiin Kekkosen toiminnan valtionpäämiehenä saavuttaneen laajan kannatuksen.

Presidentti Kekkonen Ahvenanmaalla. Kuva: Museovirasto, 29.3.89:94.

Aloitteen perusteluissa todettiin edelleen, että ulkopoliittisen linjan jatkuvasta noudattamisesta vallitsevan yksimielisyyden takia ei todellista vaalitilannetta syntyisi.

Oppositioryhmät asettuivat kielteiselle kannalle poikkeuslakiin. Niiden mielestä maassa eivät vallinneet poikkeukselliset olosuhteet ja oppositio katsoi lakihankkeen johtuvan ennen muuta hallituspuolueiden pelosta, että ne kärsisivät tappion eduskuntavaaleihin verrattuna.

Opposition vastustus olisi riittävä poikkeuslain voimaantulon estämiseksi, sillä sen hyväksyminen ja kiireelliseksi julistaminen olisi edellytti 5/6:n enemmistöä eduskunnassa.

Presidentin vaalitavan muuttamisesta tehtiin lukuisia ehdotuksia, joista mikään ei kuitenkaan saanut riittävää kannatusta.

Kekkonen ilmoitti 13. huhtikuuta olevansa valmis asettumaan ehdokkaaksi ensi vuoden presidentinvaaleissa. Kokoomus valitsi 16. huhtikuuta ehdokkaakseen Kansallis-Osake-Pankin pääjohtajan Matti Virkkusen. SDP, Keskustapuolue, SKDL ja TPSL päättivät 19. kesäkuuta muodostaa laajapohjaisen vaaliliiton tukemaan Kekkosen uudelleenvalintaa. SMP nimesi Veikko Vennamon ehdokkaakseen jo viime vuonna. Valitsijamiesvaalit alkoivat 15. tammikuuta.

–