Ulkopolitiikka
Romanian pääministeri Maurer saapui 31. maaliskuuta Suomeen vierailulle.
Neuvostoliiton ja Suomen välisen YYA-sopimuksen solmimisesta tuli 6. huhtikuuta kuluneeksi 20 vuotta. Presidentti Kekkonen paljasti Helsingissä Essi Renvallin veistämän rauhanpatsaan.
Neuvostoliiton suurlähettiläs A.E. Kovalev ilmoitti 23. huhtikuuta, ettei maiden välisen ystävyyden kannalta ole miellyttävää, että erään olutlajin etiketissä on Karjalan vaakuna miekkoineen ja sapeleineen.
Kansainvälinen olympiakomitea sulki 23. huhtikuuta Etelä-Afrikan Mexicon olympiakisoista.
Poliittiset opiskelijajärjestöt järjestivät 29. huhtikuuta Helsingissä mielenosoituksen, joka suuntautui mm. Vietnamin sotaa ja Länsi-Saksassa tapahtuneita opiskelijoiden pidätyksiä vastaan.
Neuvostoliitto hyökkäsi 30. huhtikuuta jyrkkäsanaisesti Romanian johtajia vastaan ja sanoi näiden osoittaneen kunnioitusta "natsien liittolaisille". Tämä johtui siitä, että pääministeri Maurer oli Suomessa vieraillessaan laskenut kukkalaitteen marsalkka Mannerheimin haudalle.
Israelin ulkoministeri Abba Eban saapui 13. toukokuuta vierailulle Suomeen. Keskusteluissa oli esillä Lähiidän tilanne.
Bulgarian valtionpäämies Georgi Traikov saapui 6. kesäkuuta Suomeen vierailulle.
Presidentti Kekkonen lähti 13. kesäkuuta epäviralliselle vierailulle Neuvostoliittoon.
Yhdistyneen arabitasavallan ulkoministeri Mahmoud Riad saapui 30. kesäkuuta Suomeen selostamaan maansa kantaa Lähi-idän kriisiin.
Ensimmäinen päiväntasaajan eteläpuolelta oleva valtiovieras, Sambian presidentti Kenneth Kaunda saapui 12. heinäkuuta vierailulle Suomeen.
Kyproksen presidentti, arkkipiispa Makarios saapui 19. elokuuta Suomeen epäviralliselle vierailulle.
Ruotsin kruununprinssi, 22-vuotias Carl-Gustav saapui 2. lokakuuta ensimmäiselle ulkomaiselle edustusmatkalleen Suomeen.
Neuvostoliiton pääministeri Aleksei Kosygin saapui 7. lokakuuta Hiittisiin kalastamaan presidentti Kekkosen kanssa. Yllätyksellinen vierailu herätti heti ulkomailla, erityisesti Ruotsissa, suurta huomiota. Presidentti Kekkonen antoi 10. lokakuuta televisiohaastattelussa yksityiskohtaisen selostuksen vierailusta.
YK:n yleiskokous valitsi 1. marraskuuta uudet vaihtuvat jäsenet turvallisuusneuvostoon ensi vuoden alusta. Valituiksi tulivat Espanja, Kolumbia, Nepal, Sambia ja Suomi.
Kansainväliset avustusjärjestöt ilmoittivat 2. joulukuuta 14.000 ihmisen keskimäärin kuolevan päivittäin Biafrassa aliravitsemukseen.
"Jo puolet Biafran lapsista on kuollut. Nigerian liittovaltion itäinen osa julistautui viime vuoden toukokuussa riippumattomaksi Biafran nimellä. Pian syttynyt sisällissota kehittyi yhä julmemmaksi ja teollisuusmaissa on lähinnä seurattu sivusta suuren afrikkalaisen murhenäytelmän kehitystä."
Israelilaisen El Al -lentoyhtiön kone joutui 26. joulukuuta arabiterroristien hyökkäyksen kohteeksi Ateenassa. Israel kosti kaksi päivää myöhemmin tuhoamalla 13 Middle East Airlinesyhtiön konetta Beirutissa Libanonissa. Tapaukset tuomittiin kautta maailman, sillä siviililentoliikenteen joutuminen poliittisen toiminnan kohteeksi vaarantaa täysin ulkopuolisten ihmisten turvallisuuden. Kansainvälisen liikennelentäjäliiton suomalainen varapresidentti Ola Forsberg piti Beirutin välikohtausta vakavimpana siviili-ilmailua rauhan aikana kohdanneista.