Nordek

Vielä muutama vuosi sitten lähdettiin siitä, että EEC:n ja EFTA:n välistä kuilua ylitettäessä kaikki EFTA-maat toimisivat yhdessä, tai että muut EFTA-maat odottaisivat, miten suurimman EFTA-kumppanin Iso-Britannian neuvottelut Talousyhteisön jäsenmaiden kanssa ratkeavat. Koska oli kuitenkin ilmeistä, että Iso-Britannian ja muiden EFTA-maiden edut ja tarpeet yhdentymiskysymyksessä poikkesivat toisistaan, tuli suunnaksi yhä suurempi omatoimisuus.

Itävalta oli jo usean vuoden ajan neuvotellut EEC:n kanssa jonkinlaisesta järjestelystä, mutta toistaiseksi tuloksetta. Pohjolassa muuttui varsinkin Tanskan asema EFTA:n ja EEC:n yhdentymiskysymyksessä. Aikaisemmin se olisi ollut melko tervetullut jäseneksi Talousyhteisöön, minne se vei huomattavan osan maataloustuotannostaan. Nyt yhteisön maatalouspolitiikasta seuranneen maataloustuotteiden liikatuotannon takia Tanskan tuottama ylijäämä olisi kuitenkin muodostunut siellä rasitukseksi.

Huhtikuussa Norjan, Ruotsin, Suomen ja Tanskan hallitukset päättivät teettää vuoden loppuun mennessä tutkimukset Pohjoismaiden talousliiton muodostamisen edellytyksistä. Arvioitiin, että mikäli Pohjoismaat todella onnistuivat talousliiton muodostamisessa, sillä tulisi olemaan suuri merkitys jäsenmaiden taloudelle. Taloudellisesti yhdistyneellä Pohjolalla olisi myös paljon paremmat mahdollisuudet päästä kaikkia Pohjoismaita tyydyttävään sopimukseen EEC:n kanssa kuin kullakin maalla olisi toimiessaan yksinään.

Pohjoismaiden tuonti Talousyhteisön maista oli jopa suurempi kuin Iso-Britannian tai Yhdysvaltojen tuonti näistä maista. Yksitellen laskettuna niiden merkitys ei ollut huomattava.

Pohjoismaiden pääministerit kokoontuivat 19. lokakuuta Oslossa. Nordek-järjestelyjen tutkimiselle tehtiin aikataulu, jonka mukaan virkamiesvaliokuntien tuli antaa raporttinsa ensi vuoden tammikuussa.¹