Muita aiheita...
Taide
Tieteen ja taiteen lahjoitusten verovapaudesta annettiin asetus 14. helmikuuta.
Yhteiskunnallisia kommentteja näkyi nykyään myös kuvataiteissa. Ulla Rantasen työssä "Oikeuden miehet" kasvottomat vallankäyttäjät jakoivat mukaoikeutta epäoikeudenmukaisessa maailmassa.
Turkulainen taiteilija Harro Koskinen toi nuorten näyttelyyn Helsingin taidehalliin esille työnsä "Sikavaakuna" ja "Sikamessias". Monet kokivat nämä maalaukset erityisen loukkaavina.
Elokuvat
Tampereen ensimmäiset lyhytelokuvapäivät alkoivat 28. helmikuuta.
Uusista kotimaisista elokuvista mainittakoon Jörn Donnerin 69, Matti Kassilan Vodkaa, komisario Palmu, Erkko Kivikosken Kesyttömät veljekset, Maunu Kurkvaaran Punatukka ja Risto Jarvan Ruusujen aika.
Ulkomaisten elokuvien ensi-iltoja olivat mm. Stanley Kubrickin 2001: avaruusseikkailu, Jean Cocteaun Orfeuksen testamentti, Milos Formanin Palaa, palaa!, Roman Polanskin Rosemaryn painajainen ja Jean-Luc Godardin Viikonloppu.1
Kirjallisuus
Uutta kotimaista kirjallisuutta oli mm. Claes Anderssonin "Det är inte lätt att vara villaägare i dessa tider", Anu Kaipaisen "Magdaleena ja maailman lapset", Paavo Rintalan "Paasikiven aika", Alpo Ruuthin "Kämppä", Pentti Saarikosken "Katselen Stalinin pään yli ulos" ja Kerttu-Kaarina Suosalmen "Hyvin toimeentulevat ihmiset".
Esikoiskirjoista merkittävin oli Daniel Katzin "Kun isoisä Suomeen hiihti".
Historian alalta julkaistiin Osmo Jussilan "Suomen perustuslait. Venäläisten ja suomalaisten tulkintojen mukaan 1808– - 1863".
Suomennettuna oli saatavissa mm. Henry Millerin "Hiljaiseloa Clichyssä", George Orwellin "Eläinten vallankumous" ja Aleksander Solzenitsynin "Syöpäosasto".
Televisio
Yleisradio alkoi vuoden alussa lähettää koemielessä värillisiä TV-ohjelmia.2