Muita aiheita...
Viisipäiväinen työviikko oli vuoden alusta vihdoinkin totta suurimmalle osalle suomalaisista.
Elokuvat
Suomen elokuvasäätiö aloitti 1. helmikuuta toimintansa. Säätiön tarkoituksena oli suomalaisen elokuvatuotannon ja -taiteen, elokuvateatteritoiminnan ja muun elokuvakulttuurin tukeminen.
Uusia kotimaisia elokuvia oli mm. Jaakko Pakkasvirran Kesäkapina, Jörn Donnerin Anna, Risto Jarvan Bensaa suonissa, Veli-Matti Saikkosen Takiaispallo, Tapio Suomisen Narrien illat ja Sakari Rimmisen Pilvilinna.
Ulkomaisten elokuvien ensi-illoista suosituimpia olivat Dennis Hopperin Easy Rider – matkalla, Sergio Leonen Huuliharppukostaja, John Schlesingerin Keskiyön cowboy, Jacques Tatin Playtime, Francis Ford Coppolan Sadeihmisiä, Costa Gavrasin Z – hän elää ja Michelangelo Antonionin Zabriskie Point.
Väritelevisioita oli jo hankittu joihinkin koteihin. (video)1
Kirjallisuus
Uudesta kotimaisesta kirjallisuudesta kannattaa mainita Veikko Huovisen "Lampaansyöjät", Tove Janssonin "Sent i november", Eeva Kilven "Kesä ja keski-ikäinen nainen", Erno Paasilinnan "Alamaisen kyyneleet" ja Lassi Sinkkosen "Solveigin laulu".
Esikoiskirjana julkaistiin Tommy Tabermannin "Ruusuja Rosa Luxemburgille".
Ensimmäiset suomeksi julkaistut Tinttikirjat olivat "Seikkailu Punaisella merellä" ja "Lento 714".
Tietokoneet
Korkeakoulut ja tutkimuslaitokset aloittivat yhteisen tietokoneverkon kehittämisen. Perusyksikkönä verkossa oli UNIVAC 1108 tietokone.2