Muita aiheita...
–
Maailmaparannusta kuvataiteella
Yhteiskunnallisuus tuli uudessa kuvataiteessa esille mm. Jarmo Mäkilän työssä "Rautavalimotyöläinen".
Rauni Liukon uusi työ oli nimeltään "Lahja yhteiskunnalta, suomalaisummikot opintiellä". Liukko kuvasi töissään suomalaisen yhteiskunnan rakennemuutosta työttömien, maalta- ja ruotsiinmuuttajien sekä huonopalkkaisten naisten kautta.Presidentti Urho Kekkonen osallistui kahdella työllä Maailman Luonnon Säätiön (WWF) Suomen rahaston hyväksi järjestettyyn harrastelijataiteilijoiden näyttelyyn. Rahaston tämän vuoden tavoite oli saada Ilomantsin Kesonsuon lintuparatiisin yli 1500 hehtaarin alue luonnonsuojelun piiriin.
Elokuvat
Elokuvien katsojamäärä jäi viime vuonna ensimmäistä kertaa alle kymmenen miljoonan.
Uusista kotimaisista elokuvista mainittakoon Risto Jarvan Mies, joka ei osannut sanoa ei sekä Esko Favénin ja Tarja Laineen Rakastunut rampa.
Ulkomaisista elokuvista Suomen ensiillan saivat Roman Polanskin Chinatown, Just Jaeckinin Emmanuelle, Billy Wilderin Etusivu uusiks, Ingmar Bergmanin Kuiskauksia ja huutoja ja Hall Bartlettin Lokki Joonatan.
Kirjallisuus
Hannu Salama sai 20. tammikuuta Pohjoismaiden neuvoston kirjallisuuspalkinnon romaanistaan "Siinä näkijä missä tekijä".
Uutta kotimaista kirjallisuutta oli mm. Anu Kaipaisen "Naistentanssit", Christer Kihlmanin "Kallis prinssi", Jussi Kylätaskun "Revari", Arto Paasilinnan "Jäniksen vuosi", Matti Rossin "Rautalammin lauluja", Lassi Sinkkosen "Sirkkelisirkus", Henrik Tikkasen "Brändövägen 8" ja Caj Westerbergin "Kallista on ja halvalla menee".
Esikoiskirjana julkaistiin Pirkko Saision "Elämänmenoa".
Suomennoksina olivat saatavissa mm. Gabriel Garcia Marquezin "Surullinen ja uskomaton tarina", Heinrich Böllin "Katharina Blumin menetetty maine", Günter Grassin "Paikallispuudutus", Theodor Kallifatidesin "Kastanjapuun kylä", Pablo Nerudan "Tunnustan eläneeni", J.R.R Tolkienin "Taru sormusten herrasta – Kuninkaan paluu" sekä Hergén "Päämääränä kuu" ja "Tintti kuun kamaralla".1
Videomarkkinat
Kuluttajan videota tai massavideota ei vielä ole olemassa. Kuitenkin lähivuosina tulee kuluttajan ulottuville sekä kuvalevyjen että kuvakasettien toistolaitteita. Erityisesti kuvalevyt tulevat hinnaltaan olemaan kiinnostavia. Siedettävän hintaiset magneettinauhaan perustuvat kuvakasetit tulevat levyjen jälkeen. Siedettävillä hinnoilla tarkoitetaan muutamia kymppejä levyjen ja kasettien osalta. Levyillä voidaan vain toistaa valmista ohjelmaa, kun taas kasetille voidaan sekä taltioida eetterilähetyksiä että toistaa valmista materiaalia.
Toistolaitteiden täytyy olla halvempia kuin keskihintainen väritelevisio menestyäkseen kuluttajamarkkinoilla. Mainittujen laitteiden tullessa Suomen markkinoille lienee vielä vaatimaton väritelevisiokantamme kasvanut niin, että mainittuja poikkeuksetta värikelpoisia lisälaitteita television yhteyteen kannattaa tuoda myyntiin.2