Sisäpolitiikka
Lakkojen merkitys
Metalli- ja rakennustyöläiset asettivat viime vuosien tulopoliittisten kokonaisratkaisujen linjan kyseenalaiseksi alkuvuoden pitkillä lakoillaan.
Kansandemokraatit olivat saaneet hallituksessa erivapauden äänestää UKK-lakeja vastaan. Kansandemokraattiset ministerit erosivat kuitenkin viimein 26. maaliskuuta hallituksesta, johon heidän tilalleen nimitettiin sosialidemokraattiset ministerit.
Lakkojen saaman poliittisen luonteen eräs piirre oli se, että vasemmistolaiset opiskelijat osoittivat ensimmäistä kertaa näkyvästi tukensa työläisille, jotka olivat tukeneet heitä korkeakoulujen hallinnonuudistusasiassa.
Kansanedustajien poissaolot äänestyksistä olivat viime vuosina kasvaneet siitä huolimatta, että julkisuudessa kiinnitettiin tähän asiaan vähän väliä huomiota. Nykyinen eduskunta onnistui jopa tekemään poissaoloennätyksen: toukokuussa oli maksutasepaketin käsittelystä poissa 120 edustaja. Asian käsittely viivästyi tämän takia.
Kokoomus valitsi 24. huhtikuuta Harri Holkerin puheenjohtajakseen.
Ahti Karjalaisen hallitus erosi 29. lokakuuta maatalousratkaisusta syntyneen erimielisyyden johdosta. Presidentti nimitti Teuvo Auran johtaman hallituksen, hajotti eduskunnan ja määräsi uudet eduskuntavaalit pidettäviksi 2.–3. tammikuuta.
Neosuffragettien liike oli jo muissa pohjoismaissa. Uutta tasa-arvoliikettä kaivattiin Suomeenkin:
"Mutta tarvitsemmeko sitä? Meidän naisillamme on äänioikeus, muodollinen oikeudellinen tasa-arvoisuus, muodollinen samapalkkaisuus, muodollinen seksuaalinen vapaus.Sanon muodollinen.
Miksi nainen on fallistinen symboli meidänkin maassamme? Ei ole tarpeen kuin vain avata jokin naistenlehti tai televisio.
Miksi naista vieläkin kiristetään työmarkkinoilla, tuoreena esimerkkinä ulkoministeriön diplomaattikurssi, johon valittiin 23 miestä ja yksi nainen?
Miksi naiselta kysytään työnhaussa aikooko hän hankkia lapsia työsuhteen aikana?
Miksi naisekonomi eräissä toimistoissa tekee saman työn kuin mies, mutta on virka-asemaltaan sihteeri ja saa keskimäärin 40 % vähemmän palkkaa?
Miksi naisen on vaikea päästä johtavaan asemaan meidän maassamme, kuten vakuuttavasti todistaa naisten asemaa tutkineen komitean mietintö viime vuodelta.
Meillä toimii kymmeniä erilaisia naistenjärjestöjä kattonaan suuri keskusjärjestö. Uskon, että tähän mahtuu vielä naisten vapausliike tai miksi se sitten ristittäneenkin.
Myös Suomessa on älykkäitä järjestyneitä ja järjestäytymättömiä naisten aseman parantamiseksi työskenteleviä ihmisiä, jotka ovat kyllästyneet naisten passiivisuuteen – sanon ihmisiä, en tarkoita vain naisia.
Tervetuloa uusi liike – riittääpähän ainakin keskustelua sen saavuttua meille. Tuloksia voi vain toivoa."1