Muita aiheita...
Isyysloman voimaantulo maaliskuun alussa vahvistettiin 24. helmikuuta. Isällä oli mahdollisuus jäädä kahden viikon lapsenhoitolomalle, jos äiti siihen suostui. Jos isä jäi lomalle, äiti ei saanut äitiyslomaansa sitä pidennystä, joka tuli voimaan samana päivänä. Äitiyslomaa pidennettiin jälleen 2. toukokuuta. Heinäkuun alusta äitiysrahaa maksettiin aiemman 186 arkipäivän sijasta 198 arkipäivältä.Suomalaisten suolankäytöstä julkaistiin tietoja 5. maaliskuuta. Suomalaiset söivät kolme kertaa liian paljon suolaa. Suolan käytön vähentäminen alentaisi korkeaa verenpainetta.
Laki vuosilomalain muuttamisesta annettiin 30. maaliskuuta:
"Työntekijällä on oikeus saada lomaa kaksi arkipäivää kultakin täydeltä lomanmääräytymiskuukaudelta. Työntekijällä, jonka työsuhde on lomakautta edeltävän lomanmääräytymisvuoden loppuun mennessä keskeytymättä jatkunut vähintään seitsemän vuotta, on oikeus saada lomaa kaksi ja puoli arkipäivää kultakin täydeltä lomanmääräytymiskuukaudelta."
Alko korotti 24. huhtikuuta alkoholijuomien hintoja keskimäärin 11 %. Samalla päätettiin pitää myymälät kiinni koko maassa lauantaisin kesäkuusta syyskuuhun.
Helsingin Vanha ylioppilastalo vaurioitui 8. huhtikuuta pahoin tulipalossa. Rakennuksesta löytyi ilmeisesti palon aiheuttaneen henkilön ruumis.
Kaasuvuodosta alkanut räjähdyspalo tuhosi 20. huhtikuuta Heinolanhovin hotellin ja useita taloja vaurioitui. Palossa kuoli kaksi ihmistä.
Työterveyshuoltolaki annettiin 29. syyskuuta. Lain mukaan työnantajan oli kustannuksellaan järjestettävä terveydenhuollon ammattihenkilöitä ja palveluita hyväksi käyttäen työterveyshuolto.
Hangon edustalla upposi 30. syyskuuta huvivene "Viikinki", jonka mukana hukkui 10 ihmistä.
Ilmavoimien kuljetuskone putosi 3. lokakuuta Juurusveteen Kuopiossa. Kaikki koneessa olleet 15 henkilöä saivat surmansa.
Avaruuden asuttamisen puolestapuhujat osoittavat monilla valtioilla jo nyt olevan siirtokuntien toteuttamiseen tarvittava teknologia käytössään. Amerikkalaisten suunnitelmat pohjautuvat ensi vuosikymmenellä lentonsa aloittavien avaruussukkuloiden käyttöön. Heidän suunnitelmissansa ensimmäiset noin kymmenentuhannen asukkaan siirtokunnat kuutukikohtineen voisivat olla valmiina jo 1990-luvulla.
On todennäköistä, että suunnitelmat avaruuden asuttamisesta tulevat pian herättämään enemmän huomiota, kuin mitä ympäristönsuojeluaate on koskaan saavuttanut. Avaruuden lupaukset ihmiselle ovat niin suuria, että niiden unohtaminen maailmamme tulevaisuutta pohdittaessa on selvää sokeutta.
Teknokulttuurimme ongelmien ratkaisu voi olla avaruudessa. Avaruuden asuttamisen ensimmäisiä puolestapuhujia, venäläinen Konstantin Tsiolkovski (1857–1935) on sanonut: "Maapallo on hengen kehto, mutta kukaan ei voi elää kehdossaan ikuisesti."1