Kehitysyhteistyö

Erillinen kehitysyhteistyömääräraha sisältyi valtion tulo- ja menoarvioon ensimmäisen kerran vuonna 1961. Kehitysyhteistyömäärärahat olivat kasvaneet varsin hitaasti. 1970-luvun taitteeseen mennessä oli päästy vasta siihen, että myönnetyt määrärahat olivat 0,1 % bruttokansantuotteesta. Viime vuonna saavutettiin 0,2 %:n taso. YK:ssa hyväksytty suositus 0,7 %:n taso oli tarkoitus toteuttaa ennen vuosikymmenen loppua.

Suomen kahdenvälisen avun keskeisiä vastaanottajamaita olivat Egypti, Kenia, Sambia, Sri Lanka, Tansania ja Vietnam. Tärkeimmät toimialat, joilla Suomi kehitysyhteistyöhön osallistui, olivat maa- ja metsätalous sekä maaseudun kehittäminen.

Muutamat aktiiviset kansalaiset organisoivat keväällä tempauksen, jolla haluttiin kiinnittää huomiota Suomen harjoittamaan kehitysyhteistyöhön ja erityisesti kehitysapuun. Syntyi ns. prosenttiliike, joka teki mahdolliseksi jokaisen kansalaisen jatkuvan osallistumisen kehitysavun antamiseen. Käytännössä prosenttiliikkeeseen liittyminen kävi siten, että itse kukin sopi pankin kanssa siitä bruttopalkan osasta, joka automaattisesti siirrettiin halutulle keräystilille.