Muita aiheita...
Pietarsaaressa tuhottiin 30. tammikuuta kaupungin vanhimman talon julkisivu. Museovirasto oli julistanut vuonna 1805 rakennetun Fontellin talon toimenpidekieltoon, mutta rakennuksen omistaja aloitti purkutoimet. Poliisi keskeytti rakennuksen purkamisen ja talon jäljelle jäänyt osa suojeltiin.
Rakennusten purkamisesta oli tehtävä kirjallinen ilmoitus kunnan rakennuslautakunnalle 30 päivää ennen purkutöihin ryhtymistä. Asiasta annettiin asetus 25. helmikuuta.
Eero Roine: heinäseipäitä Espoon Kauklahdessa, kuvaajan hallussa.
Eduskunta hyväksyi 7. kesäkuuta äänin 139–45 Ounasjoen suojelulain. Ounasjoki oli ensimmäinen omalla erityislailla voimaloiden rakentamiselta suojeltu joki.
Suomen Ongelmajäte Oy teki 18. heinäkuuta sopimuksen PCB-jätteiden kuljettamisesta käsiteltäviksi Englantiin elokuun alusta lähtien.
Kyläläiset estivät 14. ja 15. elokuuta Pellossa vesakkojen myrkyttämisen lentokoneella. He tukkivat maantien autoillaan ja estivät siten lentokoneen laskeutumisen. Vesakoiden lentomyrkytys saatiin 26. elokuuta suoritetuksi suunnitellulla 80 hehtaarin alueella.
Korkein oikeus pysytti 2. joulukuuta ennallaan Turun hovioikeuden päätöksen, jolla 36 Koijärven suojelijaa tuomittiin sakkoihin mm. haitanteosta ja niskoittelusta virkavaltaa vastaan.
Jugoslavia saavutti tänä vuonna suuren suosion suomalaisten matkailijoiden keskuudessa.
Ensi vuoden alusta matkailijat saivat viedä maasta valuuttaa 10.000 markan edestä ilman Suomen Pankin lupaa. Samalla kumoutui 500 markan setelien vientikielto.
Vantaan Variston uudessa turkiskeskuksessa myytiin 19. joulukuuta suomalaisia minkinnahkoja ensimmäisen kerran 20 vuoteen.
Heinäseipäät olivat monin paikoin hävinneet maisemasta koneellisen paalauksen yleistyessä.