Hivenaineet
Maassamme on pitkään käyty vilkasta keskustelua ravinnosta. Hivenaineja vitamiinikeskustelu on muodostunut kuluttajan kannalta hämmentäväksi ja vaikeaselkoiseksi useista syistä.
Ravitsemusvalistajat sanovat kivennäisaineiden ja vitamiinien saannin olevan täysin riittävää, kunhan pystyy noudattamaan kohtuullisen tasapainoista ruokavaliota. Sen sijaan erilaisten "luontais-" ja vaihtoehtoaatteiden edustajat ovat usein sitä mieltä, ettei tavanmukaisella ravinnolla enää tule toimeen, vaan erilaiset kivennäisaine- ja vitamiinivalmisteet ovat terveenä pysymisen ehto.
Jos kuluttaja on kiinnostunut vitamiinien ja hivenaineiden saantinsa turvaamisesta, on hänellä kaksi vaihtoehtoa. Ruokavalion ravitsemuksellisen tason kohentaminen lähinnä rasvan ja sokerin osuutta vähentämällä on itsekuria vaativa tie. Pilleri- ja uutelinja on tässä suhteessa helpompi, ja ehkä siksi hämmästyttävän houkutteleva tie.1