Muita aiheita...
Suomen Pankki laski 8. tammikuuta peruskorkoa helmikuun alusta puoli prosenttia.
Kansallis-Osake-Pankki päätti 1. helmikuuta perustaa ensimmäisenä suomalaisena pankkina sivukonttorin New Yorkiin.
Tapio Pekkola: Espoon Kivenlahti, kuvaajan hallussa.
Suomen Yhdyspankki ilmoitti 2. huhtikuuta ostavansa entisen osakkuuspankkinsa New Yorkissa. Yhdyspankki ilmoitti 28. lokakuuta olevansa Helsingin Osakepankin suurin omistaja.
EFTA:n neuvosto hyväksyi 4. marraskuuta Suomen täysjäsenekseen ensi vuoden alusta alkaen.
Merinäkymä näkyi myös asuntojen neliöhinnoissa.
Kuten julkisuudessa on usein kerrottu, atk-tekniikkaan perustuva tietotyö on yleistynyt Suomessa varsin nopeasti. Näin määriteltynä 332.000 suomalaista eli noin 17 % suomalaisesta palkansaajakunnasta käytti viime vuoden lopulla työssään uutta tietotekniikkaa.
Se ei ole lainkaan poikkeuksellisen paljon verrattuna Länsi-Euroopan maihin – Ruotsissa vastaava luku oli tuolloin 24 % – mutta se heijastaa yhteiskunnassamme tapahtunutta nopeata kehitystä. Vuonna 1970 vain 5000 ihmistä käytti työssään atk-tekniikkaan liittyviä laitteita ja vielä vuonna 1980 heitä oli vain 80.000.
Kehitys on ulottunut koko maahan, vaikka selvästi eniten tietotekniikan käyttäjiä on pääkaupunkiseudulla. Viime vuoden lopulla pääkaupunkiseudun palkansaajista 27 % käytti tietotekniikkaa, kun taas Pohjois-Suomessa, Oulun ja Lapin läänissä, vastaava luku oli 12 %.
Kehitys on luonnollisesti ollut erilainen eri ammateissa. Nimenomaan pankeissa toimihenkilöt joutuvat käyttämään tietotekniikkaa, mutta tietotekniikka on nopeasti yleistynyt kaikkien hallinnollista, tilinpidollista ja konttorityötä tekevien keskuudessa. Jo noin puolet tämänkaltaista työtä tekevistä pääkaupunkilaisista työskentelee uuden tietotekniikan avulla.1