Neuvostoliitto
Neuvostoliiton sisäministeriön erikoisjoukot valtasivat 2. tammikuuta lehdistön painotalon Latvian pääkaupungissa Riiassa.
Neuvostojoukot valtasivat 13. tammikuuta Liettuan pääkaupungissa Vilnassa radio- ja televisiokeskuksen. Valtauksessa kuoli 14 siviiliä, 48 haavoittui ja yli 500 loukkaantui. Helsingissä järjestettiin usean sadan ihmisen mielenosoitus Baltian puolesta.
Venäjä ja Baltian tasavallat tunnustivat 14. tammikuuta toisensa suvereeneiksi tasavalloiksi.
Neuvostoliitto torjui 17. tammikuuta ajatuksen Baltiaa käsittelevän ETY-kokouksen järjestämisestä.
Neuvostojoukot valtasivat 20. tammikuuta Latvian sisäministeriön Riiassa. Tulituksessa kuoli neljä ihmistä ja 11 haavoittui.
Suomi pyysi 24. tammikuuta muiden Pohjoismaiden tavoin ETYK-sopimusten perusteella Neuvostoliitolta selvitystä Baltian ihmisoikeustilanteesta.
Neuvostoliitto esitti 27. helmikuuta huolestumisensa siitä, että Pohjoismaiden neuvosto piti yhteyttä itsenäisyyttä vaativiin Baltian tasavaltoihin.
Presidentti Koivisto lähti 24. kesäkuuta vierailulle Moskovaan, jossa hän tapasi mm. Mihail Gorbatshovin ja Boris Jeltsinin.
Neuvostoliiton liberaalidemokraattisen puolueen johtaja Vladimir Zhirinovski asetti 7. elokuuta Suomen itsenäisyyden kyseenalaiseksi. Hänen mukaansa Leninillä ei ollut oikeutta myöntää Suomelle itsenäisyyttä.
Neuvostoliiton presidentti Gorbatshov syrjäytettiin 19. elokuuta, ja vanhoillisten johtama poikkeustilakomitea otti vallan. Venäjän presidentti Jeltsin julisti kaappauksen laittomaksi ja kehotti kansalaisia ryhtymään yleislakkoon. Mielenosoittajat rakensivat Venäjän parlamenttitalon ympärille esteitä hyökkäyksen torjumiseksi. Neuvostoliiton vallankaappaus raukesi 21. elokuuta ja Gorbatshov palasi vankeudestaan Krimiltä.
Tanskan ulkoministeri Uffe Elleman-Jensen arvosteli 22. elokuuta Suomea siitä, että Pohjoismaiden kannanotossa ei ollut tuomittu vallankaappausta ja vaadittu Gorbatshovia takaisin valtaan.
Suomi allekirjoitti Helsingissä 28. elokuuta diplomaattisuhteita koskevat asiakirjat Baltian maiden kanssa.
Leningrad oli jälleen Sankt Peterburg. Nimi muutettiin 6. syyskuuta. Suomeksi kaupungista käytettiin sen perinteistä nimeä Pietari.
Neuvostoliitto tunnusti 6. syyskuuta Viron, Latvian ja Liettuan itsenäisyyden. Suomi nimitti 13. syyskuuta suurlähettiläät näihin maihin.
Suomi ja Neuvostoliitto pääsivät 5. marraskuuta yksimielisyyteen uudesta naapurisopimuksesta, jonka oli tarkoitus korvata vanhentunut YYA-sopimus.
Venäjän, Ukrainan ja Valko-Venäjän johtajat allekirjoittivat 8. joulukuuta sopimuksen Itsenäisten valtioiden yhteisön luomisesta. Kazakstan, Kirgisia,Turkmenistan, Tadzhikistan ja Uzbekistan liittyivät IVY:yn 13. joulukuuta.
Neuvostoliitto lopetettiin virallisesti 21. joulukuuta yhdentoista entisen neuvostotasavallan kokouksessa Alma-Atassa, jossa IVY:yn liittyivät vielä Armenia, Azerbaidzhan ja Moldova (entinen Moldavia).
Tasavaltojen presidentit lähettivät kokouksesta Gorbatshoville sähkeen, jossa todettiin Neuvostoliitto ja samalla sen presidentin virka lakkautetuiksi. Kokouksessa sovittiin vielä, että Venäjä perisi Neuvostoliiton paikan YK:n turvallisuusneuvostossa.
Neuvostoliiton presidentti Gorbatshov ilmoitti 25. joulukuuta– virastaan. EY ja Yhdysvallat tunnustivat Venäjän Neuvostoliiton seuraajaksi.eroavansa
Suomi tunnusti 30. joulukuuta Venäjän Neuvostoliiton seuraajaksi ja IVY:n jäsenvaltiot itsenäisiksi. Georgian eli entisen Gruusian sisäistä tilannetta pidettiin niin sekavana, että tunnustus jäi toistaiseksi antamatta.