Musiikki

Tapio Pekkola: Kansallioopperan rakennustyömaa olympiastadionin tornista nähtynä, kuvaajan hallussa.
Uuden musiikin lisäksi Suomessakin alettiin julkaista vanhaa musiikkia cd-levyillä. Klassisesta musiikista julkaistiin mm. vanhoja Sibelius-levytyksiä sekä Kim Borgin ja Aulikki Rautawaaran ja esityksiä.
Kevyen musiikin uudelleenjulkaisuilla esiintyivät mm. Harmony Sisters, Reino Helismaa, Laila Kinnunen, Kippari-kvartetti, Brita Koivunen, Metro-tytöt, Georg Malmstén, Esa Pakarinen, Tapio Rautavaara, Hiski Salomaa ja Olavi Virta.
Suomen kansallisooppera ja -baletti saisivat ensi vuonna uuden talon Helsinkiin Töölönlahden rannalle.
Finland Festivalsiin kuului tänä vuonna 55 tapahtumaa, joista tunnetuimmat olivat Helsingin Juhlaviikot, Pori Jazz, Jyväskylän Kesä, Savonlinnan oopperajuhlat, Kuopio tanssii ja soi sekä Kaustisen kansanmusiikkijuhlat.
Itsenäisyyspäivän vastaanotolla presidentinlinnassa tanssimusiikkina soivat mm. "Saunasamba" sekä foksit "Lulu", "Vippaa mulle viitonen" ja "Pennies from Heaven".1
Pitkäsoittolevyistä suosituimpia olivat mm. Hectorin "Ensilumi tulee kuudelta", J. Karjalaisen "Tähtilampun alla", Kolmannen Naisen "Tiheään sissään", Neumannin "Tähti ja meripoika", Tuomari Nurmion "Hullu puutarhuri", Sir Elwoodin Hiljaisten Värien "Yö tekee meistä varkaat", Kaivon "Tekevälle sattuu", Värttinän "Seleniko" ja Vilperin Perikunnan "Piirimyyjä".
Uuden kotimaisen rockin suuria hittejä olivat Neljän Ruusun "Juppihippipunkkari" ja Popedan "Kersantti Karoliina (syytän sua Elisabeth Rehn)".