Ulkopolitiikka
NATO hyväksyi 10. tammikuuta suunnitelman rauhankumppanuudesta, jota tarjottaisiin kaikille ETYK-maille.
Venäjä jätti Suomelle tammikuun alkupuolella nootin, jossa kysyttiin, oliko Isänmaallisen kansallisliiton ja Suur-Suomi-yhdistyksen toiminta sopusoinnussa Pariisin rauhansopimuksen kanssa. Asian tultua julki suurlähettiläs Derjabin vakuutti, että nootilla ei ollut mitään tekemistä Suomen presidentinvaalien kanssa.
Hallitus julisti 21. tammikuuta Latvian, Liettuan, Venäjän ja Viron "turvallisiksi maiksi" näiden omille kansalaisille. Julistus merkitsi sitä, että näiden maiden kansalaisia ei hyväksyttäisi Suomessa pakolaisiksi.
Oikeisto voitti Italian parlamenttivaalit maaliskuun lopussa. Helsingin Sanomat kommentoi vaaleja:
"Berlusconi on viime aikojen hurjin poliittinen tähdenlento, mutta hän ei ole ainoa lajissaan. Ross Perot Yhdysvalloissa, Vladimir Zhirinovski Venäjällä ja jopa Kuuskoski-, Ahtisaari- ja Rehn-ilmiöt meillä Suomessa heijastavat eri tavoin samaa ilmiötä: kodittomia äänestäjiä hakemassa puhtaita kasvoja ja nopeita, helppoja ratkaisuja. Esimerkeiksi otetuilla ihmisillähän ei ole paljon yhteistä, mutta juuri siinä on ilmiön ydin. Näyttää melkein sattumalta, millaisen hahmon ympärille levottomat irtoäänet milloinkin lähtevät keskittymään."
Puolustusministeri Elisabeth Rehn kertoi 7. huhtikuuta, että Hornet-torjuntahävittäjät tulisivatkin noin kolme miljardia markkaa arvioitua kalliimmiksi.
Presidentti Ahtisaari lähti 13. huhtikuuta ensimmäiselle virkamatkalleen Tukholmaan. Eniten lehdistöä kiinnosti Ahtisaaren otsaan ilmestynyt laastari. Lukijoille tarjottiin erilaisia selityksiä tapahtumien kulusta. Lopulliseksi syylliseksi nimettiin liukkaat lakeerikengät.
Pohjoismaiden puolustusministerit päättivät 17. huhtikuuta, että Ruotsin ja Norjan YK-joukot siirtyisivät Makedoniasta Bosnia ja Hertsegovinaan ja että Suomi vahvistaisi omia joukkojaan Makedoniassa.
Suomi päätti 17. huhtikuuta avustaa Ruandasta pakenevia ihmisiä 500.000 markalla. Levottomuuksien lisäksi Ruandaa koetteli kuivuus.
Venäjän Euroopan neuvostovaltuuskunta vieraili 4. huhtikuuta Helsingissä. Valtuuskuntaan kuului mm. Vladimir Zhirinovski.
Kiinan kansan poliittisen neuvoa antavan kongressin valtakunnallisen komitean puheenjohtaja Li Ruihuan saapui 2. toukokuuta Helsinkiin.
Etelä-Afrikan ensimmäinen vapailla vaaleilla valittu parlamentti valitsi 9. toukokuuta Nelson Mandelan uuden Etelä-Afrikan ensimmäiseksi presidentiksi.
Suomi ja Ruotsi liittyivät 9. toukokuuta Naton "rauhankumppaneiksi". Kumpikin maa korosti sitä, että rauhankumppanuus ei muuttaisi niiden ulko- ja turvallisuuspoliittista linjaa.
Ahtisaari teki 18. toukokuuta valtiovierailun Venäjälle, missä hän keskusteli mm. presidentti Boris Jeltsinin kanssa.
Vladimir Zhirinovski vaati 30. toukokuuta miljoonan dollarin korvauksia herjauksesta Hufvudstadsbladetilta ja Svenska Teaternilta.
Ahtisaari matkusti 31. toukokuuta valtiovierailulle Viroon, missä hän tapasi mm. presidentti Lennart Meren.
YK:n ihmisoikeuskomitea antoi 1. heinäkuuta Suomelle langettavan päätöksen siitä, että viranomaiset olivat estäneet mielenosoituksen Kenian presidenttiä Daniel arap Moita vastaan.
Vakooja Stig Bergling palasi 2. elokuuta vapaaehtoisesti Ruotsiin. Hän oli ollut maanpaossa Venäjällä.
Suomen Tukholman-suurlähetystö paheksui 5. syyskuuta Ruotsin television uutista, joka kertoi suomalaisten jatkosodan aikana Karjalaan rakentamista keskitysleireistä.
Ahtisaari lähti 7. syyskuuta valtiovierailulle Tanskaan.
Suomi päätti 14. syyskuuta lähettää 15 siviilitarkkailijaa Jugoslavian ja Bosnia ja Hertsegovinan rajalle valvomaan rajaliikennettä.
Englannin kuningatar Elisabet II teki 21. lokakuuta epävirallisen vierailun Suomeen. Kuningatar saapui Britannia-laivalla Pietarista. Tunnin kestäneen vierailun aikana tarjottiin kello viiden tee Mäntyniemessä.
Ahtisaari lähti 18. lokakuuta valtiovierailulle Norjaan.
Ahtisaari matkusti 6. marraskuuta viralliselle työvierailulle Yhdysvaltoihin.
Vladimir Zhirinovski hävisi 10. marraskuuta herjauskanteensa Svenska Teaternia vastaan Helsingin käräjäoikeudessa. Zhrinovski hävisi 12. joulukuuta myös kunnianloukkausjuttunsa Hufvudstadsbladetia vastaan Vantaan käräjäoikeudessa.
Ahtisaari vieraili ensimmäisenä Suomen presidenttinä yhdistyneessä Saksassa ja tapasi 22. marraskuuta mm. liittokansleri Helmut Kohlin.