Ulkopolitiikka
Euroopan unioni päätti 4. tammikuuta, että Venäjän kanssa neuvotellun kauppasopimuksen ratifiointi jäädytetään Tshetshenian kriisin takia. Venäjä oli tukahduttanut asevoimin Tshetshenian itsenäistymispyrkimykset.
YK:n pääsihteeri Boutros Boutros-Ghali saapui 10. tammikuuta Suomeen osallistuakseen Pohjoismaiden neuvoston kaksipäiväiseen YK-konferenssiin.
Presidentti Ahtisaari lähti 17. tammikuuta teollisuusvaltuuskunnan kanssa matkalle Indonesiaan, Thaimaahan, Malesiaan ja Singaporeen.
YK:n Makedonian joukkojen komentajaksi tuli 31. tammikuuta suomalainen eversti Juha Engström.
Suomi liittyi 3. helmikuuta tarkkailijaksi Länsi-Euroopan unioniin. WEU oli EU-maiden sotilaallinen yhteistyöjärjestö.
Ahtisaari lähti 20. helmikuuta viralliselle vierailulle Ranskaan, jossa hän tapasi presidentti Mitterrandin ja Lionel Jospinin, joka oli sosialistien ehdokas toukokuun presidentinvaaleissa.
Venäjän Helsingin-suurlähettiläs Juri Derjabin sanoi 5. maaliskuuta, että Suomen ei pidä liittyä NATO:on. Ahtisaari lähti samana päivänä viralliselle vierailulle Itävaltaan ja Unkariin. Ahtisaari lupasi 8. maaliskuuta, että Suomi tukisi Unkarin pyrkimystä päästä EU:n jäseneksi.
EU jäädytti 26. huhtikuuta humanitaarisen apunsa Ruandalle, koska sen armeijan joukot olivat murhanneet pakolaisleirillä asuneita.
Ahtisaari osallistui toukokuun alkupuolella toisen maailmansodan päättymisen 50-vuotisjuhliin Lontoossa, Pariisissa ja Moskovassa.
Viron presidentti Lennart Meri vieraili 16. toukokuuta Suomessa. Edellisen kerran Viron valtionpäämies oli Suomessa yli 50 vuotta sitten.
Suomi päätti 30. toukokuuta hankkia pääkaupunkiseudulle uuden 850 miljoonan markan arvoisen ilmatorjuntaohjusjärjestelmän, jolla kuitattiin osa Venäjän velasta Suomelle. Velkojen kuittaaminen aseilla oli puolustusvoimille edullista, koska niitä ei kirjattu normaaliin puolustusbudjettiin.
Alankomaiden kuningatar Beatrix tuli 1. kesäkuuta viralliselle vierailulle Suomeen.
Vietnamin pääministeri vieraili 5. kesäkuuta Suomessa. Vierailun tärkeimpänä tarkoituksena oli maiden taloudellisten suhteiden kehittäminen.
Hallitus antoi 6. kesäkuuta eduskunnalle turvallisuupoliittisen selonteon. Hallitus korosti, että Suomi ei juuri nyt ollut hakemassa NATO:n jäsenyyttä. Hallitus ei ottanut kantaa siihen, tulisiko Suomen liittyä sotilasliittoon vai ei.
Ranska ilmoitti 13. kesäkuuta, että se aloittaisi syyskuussa kahdeksan ydinkokeen sarjan Mururoan atollilla Tyynellä valtamerellä. 5. syyskuuta Ranska teki ensimmäisen maanalaisen ydinkokeen Mururoalla.
Alko poisti 15. syyskuuta myynnistä kaikki ranskalaiset viinit myrkkyuhkauksen vuoksi.
EU:n parlamentti tuomitsi 20. syyskuuta jyrkästi Ranskan ydinkokeet ja vaati presidentti Jacques Chiracia ilmoittamaan pikaisesti, että uusia kokeita ei enää tehdä.
Kiinan presidentti Jiang Zemin saapui 5. heinäkuuta Suomeen. Kiinan valtionpäämies ei ollut aikaisemmin käynyt Suomessa.
Ahtisaari lähti 28. elokuuta valtiovierailulle Latviaan. Latviaa kiinnosti Suomen apu Latvian ja EU:n suhteiden järjestämisessä.
Puolustusministeriö ilmoitti 14. syyskuuta, että Suomi osallistuisi syksyllä kolmeen NATO:n rauhanturvaamisharjoitukseen.
Ahtisaari aloitti 26. syyskuuta valtiovierailun Islantiin.
Puolustusministeriö ilmoitti 28. syyskuuta, ettei Suomi hyväksy jalkaväkimiinojen täydellistä kieltoa.
Ahtisaari aloitti 17. lokakuuta virallisen vierailun Isoon-Britanniaan.
Ilmavoimien neljä ensimmäistä Hornet -torjuntahävittäjää laskeutui 7. marraskuuta Tampere-Pirkkalan kentälle.
EU jäädytti 10. marraskuuta talousapunsa Nigerialle ja määräsi maan aseidenvientikieltoon.
Laki Suomen osallistumisesta Yhdistyneiden Kansakuntien ja Euroopan turvallisuus- ja yhteistyökonferenssin rauhanturvaamistoimintaan annetun lain muuttamisesta annettiin 18. joulukuuta. Laki tuli voimaan seuraavana päivänä. Lain mukaan Suomi voi osallistua sellaiseen YK:n tai ETYJ:n päätökseen perustuvaan rauhanturvaamistoimintaan, joka tähtäsi kansainvälisen rauhan ja turvallisuuden ylläpitämiseen tai humanitaarisen avustustoiminnan ja siviiliväestön suojaamiseen. Lakia ei sovellettu sotilaallisiin pakotetoimiin osallistumiseen eikä muuhun rauhanpakottamiseksi katsottavaan toimintaan.
Eduskunta hyväksyi 20. joulukuuta Suomen osallistumisen NATO:n johtamaan Bosnian rauhanturvaoperaatioon. Suomalaisten etujoukko matkustaisi Bosniaan tammikuussa. Suomalaiset sotilaat toimivat nyt ensimmäisen kerran suoraan läntisen sotilasliiton komennossa.