Deprecated: define(): Declaration of case-insensitive constants is deprecated in /var/www/clients/client17/web55/web/vintti/julkaisut/historiakone/includes/db/ezsql-3/shared/ezFunctions.php on line 189

Deprecated: define(): Declaration of case-insensitive constants is deprecated in /var/www/clients/client17/web55/web/vintti/julkaisut/historiakone/includes/db/ezsql-3/shared/ezFunctions.php on line 190

Deprecated: define(): Declaration of case-insensitive constants is deprecated in /var/www/clients/client17/web55/web/vintti/julkaisut/historiakone/includes/db/ezsql-3/shared/ezFunctions.php on line 192

Deprecated: define(): Declaration of case-insensitive constants is deprecated in /var/www/clients/client17/web55/web/vintti/julkaisut/historiakone/includes/db/ezsql-3/shared/ezFunctions.php on line 193

Deprecated: define(): Declaration of case-insensitive constants is deprecated in /var/www/clients/client17/web55/web/vintti/julkaisut/historiakone/includes/db/ezsql-3/shared/ezFunctions.php on line 194

Deprecated: define(): Declaration of case-insensitive constants is deprecated in /var/www/clients/client17/web55/web/vintti/julkaisut/historiakone/includes/db/ezsql-3/shared/ezFunctions.php on line 195

Deprecated: define(): Declaration of case-insensitive constants is deprecated in /var/www/clients/client17/web55/web/vintti/julkaisut/historiakone/includes/db/ezsql-3/shared/ezFunctions.php on line 197

Deprecated: define(): Declaration of case-insensitive constants is deprecated in /var/www/clients/client17/web55/web/vintti/julkaisut/historiakone/includes/db/ezsql-3/shared/ezFunctions.php on line 198
Levottomuutta Akatemiassa :: 1821 :: :: Historiakone :: Julkaisut :: Agricola - Suomen historiaverkko

Levottomuutta Akatemiassa

Sijaiskansleri

Kenraalimajuri J.F. Aminoff nimitettiin 24. elokuuta yliopiston sijaiskansleriksi. Virka oli uusi, Venäjän mallin mukaan laadittu. Sijaiskanslerin tehtävä oli eritoten valvoa yliopistoa ja varsinkin kuria. Hallitsija piti vanhaa kenraalia järjestyksen takuumiehenä. Aminoff, jonka omat pojat opiskelivat yliopistossa sai osakseen luottamusta myös opiskelijoiden puolelta.

Myöhempi piirroskuva A.I. Arwidssonista, Museovirasto.

Myöhempi piirroskuva A.I. Arwidssonista, Museovirasto.

Samalla keisari nimitti komitean valmistelemaan yliopistolle uusia sääntöjä. Niissä piti uudistaa varsinkin epäselväksi jäänyt kurinpitojärjestelmä, joka oli ollut rettelöinnin aiheena jo pari vuotta.

Yhteenotto

Lokakuussa Parlamentti-krouvista poistuneet ylioppilaat tappelivat taas sotilaiden kanssa. Kun heidät pidätettiin ja kun heitä kuulusteltiin poliisilaitoksella, opiskelijat osoittivat avoimesti mieltään ja heittelivät kiviä mm. rehtorin ikkunaan. He eivät edelleenkään hyväksyneet, että poliisi sai puuttua opiskelijoiden asioihin.

Kun ylioppilaat olivat tarttuneet sotilaiden aseisiin, Pietarissa asiaa pidettiin äärimäisen vakavana. Vahtisotilaille määrättiin aseisiin kovat panokset. Kun sijaiskansleri sai pojat pyytämään anteeksi ja kenraali Thesleffille käytiin vielä laulamassa, määräys peruttiin.

Kielestä ongelma

Opiskelijat esittivät jo keväällä yliopiston johdolle, että akatemiassa alettaisiin opettaa suomen kieltä ja että sitä varten palkattaisiin opettajia. Asia esitettiin rakentavasti, eikä se herättänyt pahennusta yliopiston johdossa. Se kuitenkin liittyi suurempiin asioihin. Ylioppilaat olivat nyreissään pakollisesta venäjän opiskelusta. Myös opettajat jakaantuivat tässä asiassa. Rehtoria syytettiin siitä, että hän otti sisään opiskelijoita vaatimatta venäjän osaamista. Kun siitä keskusteltiin myös Arwidssonin lehdessä, asia sai poliittisen luonteen. Pietarissa pantiin alulle Turun akatemian kurinpalautus: uudet säännöt, sijaiskansleri, matkustuskielto ja Morgonbladin lakkauttaminen.

Tilanne kiristyy

Lokakuun tappelun sopimisesta huolimatta rettelöt jatkuivat. Seuraavassa oli päätekijänä itse arkkipiispan poika. Pahin tapahtui joulukuun 10. päivänä, jolloin kemian professorin poika J.E. Gadolin iski miekalla lääketieteen professoria Israel Hwasseria. Hänet tuomittiin mielisairaana, mutta hänen laatimansa kirjoitus rehtorille yliopiston ja hengen vapauden puolesta osoittaa, että hän edusti laajemminkin ylioppilaiden uusia käsityksiä ja kapinahenkeä.1


  1. Keisarillinen Aleksanterin yliopisto (Matti Klinge).