Pappi Lapissa
Utsjoen kirkkoherra Jacob Fellman kiersi Lapissa ja laati muistiinpanoja varsinkin saamelaisten elämästä. Hän käänsi myös kirkollisia tekstejä saamenkielelle.1
Fellmanin havaintojen mukaan saamelaiset eivät poikenneet suomalaisista niin paljoa kuin luultiin. Varsinkin eteläisen Lapin saamelaiset olivat siirtyneet usein maanviljelijöiksi ja sopeutuvat hyvin suomalaiseen elämäntapaan. Nämä luopuivat samalla usein perinteisestä vaatetuksestaan, kielestään ja uskomuksistaan.
Saamelaisia oli seurakuntien laskujen mukaan noin 800 henkeä. Vain osalla näistä oli poroja. Heitä enemmän Lapissa asui suomalaisia. Fellmania häiritsi eniten saamelaisten tapa naittaa tyttärensä vanhoille miehille. Tarkoitus oli saada tytär hyvään avioon ja samalla vaurautta omalle perheelle ja suvulle. Fellman piti itseään lähetyssaarnaajana, jonka tehtävä oli tuoda kristinusko pakanallisillle saamelaisille.
Lapin saamelaiset asuivat omissa oloissaan, sillä viranomaiset eivät edes käyneet pohjoisen pitäjissä joka vuosi. Kylissä viranomaisten tehtäviä hoiti erikseen määrätty kylänmies ja laajemmilla alueilla piirikuntien kuudennusmiehet.