Senaatti ja Zakrevski
Keväällä kenraalikuvernööri Zakrevski esitteli Aleksanteri I:lle joukon Suomen asioita ja hankki niille hallitsijan hyväksymisen. Ne koskivat kreikanuskoisten pääsyä virkoihin, uutta läänija hiippakuntajakoa, maaherrojen oikeutta erottaa virkamiehiä, virkamiesten ansioluetteloita ja venäläisen mittajärjestelmän mukaisten virstanpylväiden pystyttämistä.
Senaatti käsitteli asiaa salaisissa kokouksissaan 9. ja 16. toukokuuta ja päätti tehdä kantelun hallitsijalle. Siinä huomautettiin kenraalikuvernöörin lainvastaisesta menettelystä, kun tämä oli sivuuttanut Suomen asiain komitean ja valtiosihteerin. Senaatti kieltäytyi panemasta toimeen kyseisiä käskykirjeitä.
J.A. Ehrenströmin kirje hallitsijalle koskien kenraalikuvernöörin laitonta menettelyä. Ensimmäinen sivu. Sen. salainen asiakirja (YK ja OT) n:o 4. Kansalliarkisto.
Uuden kenraalikuvernöörin menettely oli tulkinnanvarainen. Toisaalta hän menetteli väärin ja toisaalta ei. Suomen asioiden esittelyä koskevat määräykset olivat osin ristiriitaisia. Kenraalikuvernööri oli myös ilmoittanut asioista valtiosihteerille ja kaikkia viittä asiaa jo valmisteltu pitkään. Kenraalikuvernööri halusi vauhdittaa asioita. Toisaalta, kun hallitsija antoi asioista käskykirjeen, lopputulos oli, että syntyi päätöksiä siviiliasioissa, joista Suomen asioiden komitea ei ollut tehnyt esitystä, kuten sen oma ohjesääntö edellytti.
Hallitsijan hyväksymät määräykset jäivät julkaisematta Suomessa ja Aleksanterin kuolema lykkäsi asiat seuraavaan vuoteen.
Lahjoitusmaat
Kenraalikuvernööri asetti toimikunnan selvittämään Viipurin läänin lahjoitusmaakysymystä.
Kaava
Hallitsijanvaihdoksen yhteydessä Zakrevski vaati myös, että senaatin tuli vannoa Nikolaille uskollisuuden vala saman kaavan mukaan kuin Venäjällä. Valtiosihteeri Rehbinder kuitenkin sai muutettua sitä ja Nikolai antoi suomalaisille samanlaisen hallitsijanvakuutuksen kuin Aleksanteri I aikanaan.
Senaatin jäsenet nimitettiin uudeksi kolmivuotiskaudeksi. Ainut uusi oli maaherra O.W. Klinckowström.