Metsät
Suomen talousseuran sihteeri Carl Böcker julkaisi ensimmäisen osan tutkimuksesta Om skogars skötsel i Norden. Almanakassa julkaistiin puolestaan liite Minkä hyödytyksen Metsät ja Metsä-maat Suomenmaalle antawat eli taitaisit antaa.Viranomaisten ja tutkijan käsitys oli, että metsiä haaskattiin. Parhaat puut kaadettiin tukeiksi tai laivapuiksi. Lisäksi tervan ja hiilenpoltto verottivat metsiä varsinkin Pohjanmaalla.
Suurin kuluttaja oli kuitenkin talonpojan kotitalous. Sen lisäksi, että lähes kaikki rakennukset tehtiin puusta, metsää hakattiin varsinkin lämmitykseen. Aitoihin ja karjan lehdeksiin kaadettiin paljon pientä nuorta puuta.
Asukasta kohti kulutettiin yli kymmenen kuutiota vuodessa. Siitä yli puolet oli lämmityspuuta. Suomen maaseudulla oli 140.000 asuinrakennusta. Näistä puolet oli savupirttejä. Sen suuri harmaakivinen kiuas kulutti paljon puuta, koska tuuletusaukkojen piti olla auki aina, kun lämmitettiin. Talvella savupirtti kulutti puuta monta kuutiota viikossa. Valkea oli useimmissa pirteissä myös ainoa valonlähde. Talonpoika oli tottunut käyttämään paljon puuta, ja se oli välttämätöntä.1