Hämeenlinnan palo

Tulipalo hävitti 14. syyskuuta suuren osan Hämeenlinnan kaupunkia. Tulen saaliiksi jäi 110 taloa. Niiden arvoksi laskettiin 375.000 ruplaa.

Palon jälkeen päätettiin rakentaa kaupunki uuden asemakaavan mukaan. Uudessa kaavassa, joka tuli olemaan ruutukaavamallia, kivinen ydinkaupunki erotettiin leveillä ja suorilla kaduilla laitaosista, missä oli puutaloja ja pajoja, joista tulipalot helposti saivat alkunsa. Hämeenlinnan entinen asemakaava oli piirretty kaareviin muotoihin, millä jäljiteltiin tykin ampumasädettä.

Palo oli kaupungille onnettomuus, jonka vaikutus kesti vuosikausia. Tulipalo sai alkunsa kauppias J.A. Juseliuksen talossa torin luoteiskulmassa, sen pihalla olevassa rehuladossa. Kerrottiin, että sinne oli mennyt joku renkimies nukkumaan, jonka tupakasta palo sai alkunsa.

Aluksi arveltiin ettei sammuttaminen tuottaisi vaikeuksia, talo kun oli 20 kyynärää leveän kadun kulmauksessa. "Mutta silloin kauhistuksella saatiin tietää, että palava lato oli täynnä olkia ja heiniä ja että se kaikilta puolilta oli muiden ulkohuoneiden yhteydessä, jotka taas olivat ilman välikköä rakennetut kaksikerroksisiin asuinrakennuksiin kiinni", kirjoittaa selonteossaan kaupungin pormestari. Pian puoli kaupunkia oli liekkien vallassa.