Aleksanteri I Suomessa
Venäjän keisari Aleksanteri I teki kesäkuussa tarkastusmatkan Suomen kuvernementtiin, koska välit Ruotsiin olivat kiristymässä.
St.Petersburgische Zeitung selosti matkaa:1
"Keisari siunattiin matkalle Kasanin tuomiokirkossa 4. kesäkuuta. Matkaseurueeseen kuuluivat mm. hollantilainen insinöörikenraali Jan Suchtelen ja insinöörikenraalimajurit Karl Opperman ja Fabian Steinheil. Rajalla seurueeseen liittyivät vielä kuvernöörit Kasimir Meyendorf ja Magnus Orraeus. Viimeksimainittu oli syntyjään suomalainen ja osasi siis kuvernementin asukkaiden kieltä.
Ensimmäisenä iltana saavuttiin Viipuriin, kuvernementin pääkaupunkiin. Kaupungin tärkeät henkilöt esiteltiin keisarille, ja illalla järjestettiin juhla raatihuoneella.
Seuraavana aamuna tarkastettiin sotajoukot ja sairaala. Jokainen joukkue sai 25 ruplaa, ja varuskunnan komentaja ja sairaalan lääkäri saivat hallitsijalta timanttisormukset.
Sama ohjelma toistui Haminassa: sotamiehet saivat ruplan ja upseerit briljanttisormuksen. Kyminlinnan sotilassairaalassa asiat eivät olleet yhtä hyvin, vaan "Heidän Korkeimmuutensa suvaitsivat tehdä huomautuksia sairaalan parantamiseksi".
Aamulla kello neljä seuraavana päivänä, kesäkuun seitsemäntenä, keisari lähti tarkastamaan Ruotsinsalmen linnoituksia. Varuskunnan merisairaala sai erikoiskiitokset. Täältä matka jatkui Ahvenkosken sillalle ja sieltä Hirvikoskelle.
Korkeakosken sahalla aterioitiin. Täältä keisari ratsasti Hurukselaan ja edelleen veneellä Mämmälään putousta katsomaan. Illalla saavuttiin majapaikkaan, Sippolan kartanoon.
Seuraavana päivänä (8.6.) kuljettiin Kouvolan ja Valkealan kautta Tuohikottiin. Täältä keisari ratsasti seuraavana päivänä Mäntyharjulle, jonne oli matkaa 64 kilometriä.
Seuraavana päivänä kuljettiin vuoroin veneellä ja ratsain ja lopuksi vaunuilla, joilla saavuttiin Savitaipaleen kirkolle.
Täällä keisari keskusteli kirkkoherra P.A. Europaeuksen kanssa, joka antoi hallitsijalle venäjänkielisen onnittelurunon ja sai myöhemmin lahjaksi kultaisen rasian. Yö vietettiin Taavetin linnoituksessa.
Taavetissa pidettiin 11. päivän aamuna jumalanpalvelus. Sen jälkeen matkattiin tarkastamaan Lappeenrannan linnoitusta.
Joutsenon pappilassa käytiin lounaalla ja jatkettiin Imatrankoskelle, missä mm. keisarinna Katarina II oli vieraillut vuonna 1772.
Yö vietettiin Ruokolahdella ja seuraavana päivänä matkustettiin Savonlinnaan.
Kulkeminen Ruotsille kuuluvan Puumalan salmen kautta vältettiin Venäjän armeijan rakennuttaman Käyhkän kanavan avulla.
Savonlinnan linnake oli Aleksanterin mielestä erinomaisessa kunnossa: sen komentaja sai kellon ja komendantti emaloidun nuuskarasian.
Punkaharju ylitettiin kevyillä vaunuilla. Kerrotaan, että Aleksanteri esitti tuolloin ajatuksen harjun suojelemisesta. St.Petersburgische Zeitung nimitti Punkaharjua Svinia Hrebtin vuorijonoksi eli sianseläksi.
Matkalla täältä Sortavalaan poikettiin Jaakkimassa, missä keisari lahjoitti köyhäintalolle 500 ruplaa. Siellä tarkastettiin myös sotajoukot. Sotilaat saivat ruplan mieheen ja komentajat briljanttisormukset.
Sortavalasta lähdettiin Pietariin. Matkalla käytiin syömässä Kurkijoen pappilassa. Illalla oltiin Käkisalmessa, mistä jatkettiin kuitenkin matkaa niin, että aamulla 15. päivä kesäkuuta keisari "saapui yleiseksi riemuksi kaikille" takaisin pääkaupunkiin."
Matkan tuloksena kuvernementin sotavalmiutta kohennettiin korjaamalla Haminan linnoitusta ja aloittamalla Kyminlinnan laajennus. Taavetin linnoitus lakkautettiin.