Muita aiheita...

Maataloutta tehostetaan

Isojako ulotettiin Pohjois-Suomeen antamalla 5. marraskuuta Julistus maiden mittaamisesta ja kartoittamisesta, niin myös lohkojaosta ja weronpanosta Kajaanin kihlakunnassa ja Pudasjärwen pitäjässä, Oulun läänissä. Isojaossa kylien yhteismaat ja osa kruununmaista erotettiin osiksi talonpoikien tiloja. Kylien pellot pyrittiin jakamaan aikaisempaa suuremmiksi erillisiksi tiluksiksi, jotta talonpoika voisi viljellä niitä tehokkaammin –­ ja maksaa enemmän veroja.

Almanakan liitteenä julkaistiin opas Karjan teuraaksi syöttämisestä. Ensimmäinen Jatko. Kesäsyönnöstä.

Maaveron uudistamista jatkettiin viime vuonna annetun asetuksen perusteella. 5. maaliskuuta määrättiin veroruplan osoitus. Jokaisesta veroruplasta talon oli suoritettava veroa: 3 kappaa jyviä, 1 kappa kauroja, 3 naulaa voita, 2 naulaa talia sekä rahaa 5-24 kopeekkaa paikkakunnan mukaan. Samalla määrättiin taloille veroruplaluku manttaalia kohti, jonka mukaan maavero maksettiin. Se oli useimmille 35, mutta Kainuussa vain 9 ja etelässä korkeimmillaan 70.

Vero laskettiin ja määrättiin veroruplina. Käytännössä se tuli maksaa tavarana em. osoituksen mukaan. Verot maksettiin toistaiseksi kuitenkin edelleen vanhaan tapaan.

Kotipoltto

Talonpojille tarjottiin vapautta viinanpolttoverosta, jos he lupasivat olla kokonaan polttamatta. Esitys ei saanut suosiota. "Juoppous jatkui", kuten virkavalta asian näki. Kotipolttoa yritettiin rajoittaa vapaaehtoisesti maan viljavarojen säästämiseksi. Talonpoikien oikeutta polttaa viinaa ei voitu evätä ilman säätyjen kokousta. Poltosta annettiin useina vuosina rajoituksia siten, että se oli sallittu vain muutamana kuukautena.

Ruukit

Ruukkien taonta vapautettiin tänä vuonna aikaisemmista kiintiöistä. Rautaruukkien ja konepajojen toimintaa pyrittiin auttamaan myös helpottamalla malminsaantia ja kauppaa. Huhtikuun 28. päivä annettiin Julistus että Rautaja Waski-ruukkein ja sepistöin haltiat Suomessa saawat näiden ruukkein ja sepistöin ylöslastauspaikoissa maasatamasta uloslastata erinäisiä, ruukin likunnolle tarpeellisia, raskaita kaluja. Suomessa oli parikymmentä rautaruukkia, joissa oli yhteensä noin 800 työmiestä. Yhteinen tuotantoarvo oli noin 110.000 hopearuplaa. Raudan vienti Venäjälle oli merkittävää.