Muita aiheita ...
Markan seteli vuodelta 1866. Suomen Pankki.
Postimerkki 1866. Postimuseo.
Raha
Markan seteli vuodelta 1866. Suomen Pankki.
Postimerkki 1866. Postimuseo.
Suomen Pankki ryhtyi 13. maaliskuuta lunastamaan seteleitään hopealla. Suomen markka oli edellisenä vuonna sidottu hopeakantaan ja irroitettu ruplan arvosta. Tämä vakautti maan rahaoloja, mutta aiheutti myös rahan kireyttä ja vaikeuksia talouselämässä.
Koska ainoaa laillista rahaa ei ollut riittävästi liikkeessä ja vanhoja sen sijaan oli, talonpoikainen kansa sai toistaiseksi maksaa ylöstekonsa eli veronsa pienellä metallirahalla, kopeekoilla ja penneillä. Heinäkuun alusta tuli kuitenkin voimaan edellisten vuosien asetukset vanhan pikkurahan poistamisesta liikkeestä.
Kuvassa on Suomen Pankin yhden markan seteli. Sen vakuutena oli nyt hopea. Kun markan setelistä maksettiin hopeaa enemmän kuin ruplan setelistä, markan arvo suhteessa ruplaan parani 20 prosenttia.
Tullit
Laivanrakentajien oikeutta tuoda laivanosia tullitta maahan jatkettiin kahdella vuodella.
Laivanmittaus
Asetus laivanmittauksesta annettiin, mikä tarkoitti sääntöjä siitä, miten laivojen tilavuus määriteltiin.Tämä oli tärkeää mm. tullimaksujen kannalta. Asetukseen sisältyy piirrokset laivan mitoista.
Tulliasema
Vammelsuun kylään Uudellakirkolla asetettiin uusi tulliasema, koska liikenne rajalla kasvoi.
Rantalaiset
Suomen rantalaiset saivat luvan purjehtia kotisatamastaan Venäjän satamiin tullikamarin antamalla passilla. Aikaisemmin heidän piti hankkia kuvernöörin passi, mikä teki matkasta hankalan. Tämä koski vain suomalaisia, joiden laiva ei ollut lastissa tai vei tullivapaata tavaraa.
Kaupunkilaispurjehtijat
Purjehdussääntöä vuodelta 1839 muutettiin: myös kaupunkilaisten laivat saivat seilata maapaikkoihin ja kuljettaa "kaikenlaisia maamiehen tavaroita" ilman että sitä varten oli hankittava tullipassia. Sama oikeus oli aikaisemmin vain talonpojilla.
Viljaongelma
Viljasato oli tänäkin vuonna odotettua huonompi, vaikka huomattavasti viime vuotista parempi. Kotimaassa saatiin leipäviljaa 5 miljoonaa hehtolitraa eli 277.000 tonnia. Katsauksessa Suomenmaan taloudelliseen tilaan todettiin, että sadot olivat 1860-luvun alkupuoliskolla olleet jatkuvasti heikompia kuin edellisellä vuosikymmenellä. Sääolot olivat jatkuvasti epävarmoja. Hallat toistuivat entistä useammin. Senaatissa oltiin tilanteesta tietoisia ja huonoa satoa valiteltiin virallisissa julistuksissa. Hätävarastoja pyrittiin lisäämään. Tähän asti oli selvitty tuonnin suurella lisäämisellä.
Markkinakielto
31. marraskuuta lakkautettiin pääosa markkinoista seuraavan vuoden alusta. Ne markkinat, joita edelleen pidettiin, saivat kestää enintään kaksi, Lapissa kolme ja Iissä kymmenen päivää. Perustelu lakkauttamiselle oli pappissäädyn tekemä esitys, jonka mukaan markkinoita "yleiseen vaivaa se epäkohta, että niihin likitienoilta kokoontuu paljon kansaa, etenkin palkkaväkeä, sekä työahkeruuden että siveyden haitaksi". Senaatti kehoitti asiasta kiiruimmiten ilmoittamaan kaikissa kirkoissa.
Sähkölennätin
Euroopan ja Amerikan välille saatiin ensimmäinen lennätinyhteys Atlantin pohjaan laskettua kaapelia pitkin. Lennättimet alkoivat yleistyä yhtä aikaa rautateiden kanssa. Niitä tarvittiin junien kulun seuraamiseen ja linjat oli helppo vetää radan varteen. Ensimmäinen lennätinlinja oli avattu Suomessa 1854.
Kaupunkiposti
Helsingissä aloitti apteekkarien aloitteesta toimintansa Helsingin kaupunginposti. Helsingissä ja Tampereella otettiin käyttöön omat postimerkit. Helsingin kaupunginpostin omassa liikenteessä kelpaava postimerkki. Kaupunkiposti nopeutti kirjeiden jakelua pääkaupungissa.
Teollisuusmiehiä
Tilanomistaja C.M.M. Armfelt ryhtyi teollisuusyrittäjäksi ostamalla Turusta konepajayrityksen. Hän oli valtiosihteeri Alexander Armfeltin lähisukulainen ja viljeli suvun päätilaa, Halikon Wiurilan kartanoa.
Haminan kadettikoulusta valmistunut H.G. Standertskjöld komennettiin 1866 Tulan kivääritehtaaseen, jota hänen sukulaisensa C. A. Standertskjöld johti. Venäjällä aseiden valmistaminen oli valtion yksinoikeus, mutta tavaksi tuli, että nämä valtion tehtaat vuokrattiin yksityisille, jotka johtivat niitä parhaan kykynsä mukaan ja hankkivat tavallisesti myö suuren omaisuuden.
Suomeen perustettiin tänä vuonna seitsemän pientä teollisuuslaitosta, mm. naruja fajanssitehtaat. Konkursseja, omistajanvaihdoksia ja lopettamisia oli enemmän, 15-20. Jättimäisen konkurssin teki Tampereen pellavatehtaan ja monen muunkin yrityksen alullepanja Adolf Törngren.
Lakko
Heinäkuussa oli Pellavatehtaassa Tampereella maan ensimmäinen tehdaslakko. Työmiehet ilmoittivat olevansa tyytymättömiä palkkaansa. He kuitenkin palasivat työhön, kun lisää palkkaa ei luvattu.