Kirkolliskokous
Kirkkolain mukaisesti keisari määräsi kirkolliskokouksen pitämisestä 1.9. alkaen Turussa. Hän antoi arkkipiispa Renvallin tehtäväksi kutsua kokous koolle. Ensimmäinen uuden lain mukainen kirkolliskokous oli pidetty kymmenen vuotta sitten. Tämän vuoden kokous oli vasta toinen kokous.
Eriuskolaislaki
Kokouksen suuri ja vaikea asia oli eriuskolaislaki, ts. tulisiko säätää laki, joka turvaisi muillekin kuin luterilaisen kirkon jäsenille yhtäläiset oikeudet. Laki sai laajan kannatuksen, mutta ei kuitenkaan kaikilta. Kansakoulunopettaja K.J. Rahikainen piti asiasta vastustavan puheenvuoron. Hänen mielestään laki oli "räjähdyskone".
Sportti ja raittius
Kirkolliskokous esitti myös, että "huvitukset ja sporttiharjoitukset, jotka ovat yleiset taikka muuten sitä laatua, että häiritsevästi vaikuttavat sabbattirauhaan", kiellettäisiin. Kirkolliskokous torjui esityksen, jossa pappeja kehotettiin osallistumaan raittiusliikkeeseen. Arkkipiispa piti liikettä kirkon "liikakasvannaisena" ja piispa Johanssonin mielestä raittiuden vaatimukselle ei ole Raamatussa perusteita. Kokouksessa oli torjuva kanta myös nais-ja työväenkysymykseen. Ehtoollispakon poistamista vastustettiin jyrkästi, kun keskusteltiin siviiliavioliiton mahdollisuudesta.