Venäjän raha
Venäjällä yritettiin toteuttaa rahauudistus, mutta se epäonnistui. Rupla oli sidottu hopeaan, eikä kultakantaan siirtyminen sujunut. Tämä oli vakava uhka ruplan arvolle. Maan oli vaikea saada lainoja ulkomailta. Tilanne heijastui Suomeenkin, sillä markan arvo oli määrätty kullassa vuodesta 1878 alkaen. Markan arvo suhteessa ruplaan nousi. Tämä ärsytti Pietaria myös poliittisesti. Rahajärjestelmien yhdenmukaistamista suunniteltiin, mutta asia ei edennyt suomalaisten vastustuksen vuoksi. Markan ja ruplan kurssi vaihteli, mikä vaikeutti kauppaa. Koska rupla oli laillinen maksuväline myös Suomessa, Venäjän hallitus antoi ohjeet kurssin laskemisesta.
Aleksanteri III antoi elokuun 14. päivä julistuksen Suomen ja Venäjän rahaolojen järjestämisestä. Sen alkulause oli suomalaisten mielestä uhkaava:
"kunnes täydellinen yhtäläisyys rahalaitoksen suhteen Keisarikunnassa ja Suomen Suuriruhtinaskunnassa havaitaan mahdolliseksi toimeen saada...".
Julistus jätti kuitenkin Suomen erillisen rahalain vuodelta 1877 voimaan. Uusi ohje keskittyi varmistamaan, että rupla kelpasi edelleen Suomessa. Ohjeissa määrättiin missä oloissa ruplia oli pakko ottaa Suomessa vastaan. Tapa, jolla kurssi laskettiin, varmisti, että suomalaiset eivät voineet spekuloida ruplan heikolla arvolla.