Acta Historica Fennica teoksen esipuhe: Gödick Fincken kopiokirjasta Ruotsin valtioarkistossa (f. 78); ennen, muutamissa kohdissa wäärin luettuna, painettu Grönbladin kokoelmassa "Handlingar rörande Klubbekriget", II vihko, s. 155.

Rikinn Sätynn Lupaus Joka heidenn Edesens ylesluethinn, Ja Sijtä teitt höö heidenn walans sen Päällenn cachdhenn ylösz Nostethun sormen cansa Vpsalan Borgari Cartanolla, Cusza Kuningasz seisoi sen herrauden astin laudan Päälle quin Rakethu oli. Ja Nämäth heidän edesens ylösz luethin Cantzelerildh, ja sijthä heiden edesens wala Stafuatin Kerroildin etc. Ja seura jäläst wala.

Mö jälest yleskirioithethud anname tiättäuäxi nijn hyuästi meiden itzen~n~ edeste quin mös meiden Poisolevaisten cansa welgem, Että se Caikenn swri woimalinenn~ Corkea Päruchtinasz ja herra här Sigismundus Rotzin Göthin ja Wendein Kuningas, Swri Päruchtinasz Soomen~ Maallenn etc., Joka Rotzinn Crunun Jelken senn ychteisen Ja wapahan rikinn Peri ychdelmysxen Ja Jelkenn hänen Rackain här Farins, sen mös Caickenn Surein woimalisenn Corkeann Päruchtinan~n~ Ja herram, Jåhan Rotzinn Göthinn Ja Wendein muinen~n~ Kuningan~n~ swrenn Päruchthinann~ Soomen Maallenn ( Suures Muistos Pidettäven ), on oikea Peri Kunningas, Ja Lähimäinenn~ Perilinenn~ Ja nyth Crunu ia hallittos Menon Lailisest tulluth on. Nijn on hän technydt hänen~ Cochttulisen walans Ja Lupauxen Caickillen Sätillen rikis että hän tachtho Meithä Caickia päld iskein ia Jokaist erinomaisest Pitä meiden Christilises Jumalan Palueluxes Ja sinä ychdelmyxes, quin sen Päällen thechtty on. Nijn mös Rotzin Kirioithettus Laisa ia meiden Muinenn~ Kuningalda Ja hallisialda satuin muttamattomijs Preuilegiais Ja wapauxis Caikill modolla. Sentechden lupanne mö sithä wastoin Jellens, nin hyuästi meidän ijdzem edestä ninquin meiden Poisoleuastenn~ cansa welgem sen oik[e]an wskon ia totuden Polest ensin Ja enimäst, että me tahdom Pitä hänen Kuningalisen armons Ja herraudens ia caiki henen~n~ Kuningalisen armons Kuningaliseth Mies Puolett ia Sikieth Ja tosinn sen Coko Kuningalisenn ia Päruchthinauden honehen sen Perimys oikeuden, caiken sen oikeuden Ja hyfuän Neuon cansa quin itze Perimys ydelmyx sana sanalda wluosanda, se ioka ychtheiseldä rikin Sädyldä ia wapahasta hyuästä tachdosta ia ychtheisest ychttä pitämijsest yles kirioithethu ja kirian cansa wachuistethu on Westhe~r~åsis Jelken Christuxen Syndimä[n| woonna 1544 caikell muoto rikomata meildä ia meiden Jälki tulewaisilda, ninquin mös Jokaisen Jälest perilis tulemus elli Siszelle Keimisus sen Kuningalisen ia päruchtinauden wälill, sen jelken quin ennen~ Nimithethu Peri ychdelmys anda ia wati. Sen jälken tahdonme mö hänen~ Kuningalisen armons meiden Kuningan edeste henen~ woimans ia caiki Kuningalisen oikeuden wachuista etc. Colmannen kerdan tachdonme mö, ia meiden Pithä hänenn Kuningalisillen Armollens nöyriden ia Culiaisuden Osothaman~ teudelisest Caickisa nijsä ( quin wastavadt ia machdolisetth, säke Jumalan äthä Inhimisten edes, säke henen~ Armollens mäithe käskie äthä meiden tehdä caicken oikean Pithämyxenn henellen Ja meiden etc. Nelienn~en~ kerdan ättä meiden Pithä henellen oiketh ia wskolisest paluelus miehett oleman erin omaisest Såtan menemises Makunnan~ warieluxen Rikie ia mata henen~ Cansa[n]s wariella etc. Vidennen kerdan äthä me kuin olem weron alaiseth woden uelgam ia weron hänen~ Kuningalisellen Armollens hyuäst tahdosta Ilman Niskurutha ia Cangeutta wlfuos tekemen~, Ja Sattaman~ henen~ armoilisen tachdons Ja meiden oikeuden jelken etc.

Nämäth tachdom me seke Kuningalisen Maijestatin pois ollessa ättä mös läs ollessa henen~ Armollens, ja henen~ armons miespuolen sikiölle olla oikeath, wskoliseth ia hyuän neuvon Pithäwäth hänen~ Kuningalisen Armons warath ia wahingott pois äste edheswastatha caikell modoll. Ja meiden Armoilisen herra Kuningan~ ia meiden Isänmä Maan hywyden ia Parhan edeste meiden hengen~ ia tauaran ( koska nin hättä ia tarwes wati ) eij säästää. Ja Caicken sen techde ia sallia quin Cunnialisten, wskolisten ja hywän Neuvon pitäiden alemaisten tule pitä ia tekemen~ etc.

Ja äthä nyth månikachdath meiden Cansa wäliest Makyllis Suur Sauois, Tauisalmen~, jaa ychdes Cappales eli osas Randasalmen~ Pitäiäs, owadt heiden wastoin heiden walans ia wskons rikonett ja technyth, jothka heiden Ansions jelken jollaki moto ouadt Rangaistettu ja ouadt sijttä armon~ ala Langenedt ja Rukoiledt, että heidens Pittäs Armoilisen herran~ Kuningan~ warieluxen ala othethaman~ etc. Nijn kinitämme mö meitäm äthä jos joku test edes tan Caldaisell elli mulla taualla henen~ wastoin Pane henen~ wskons ja walans wastoin, sen Pithä meiden woiman~ Puolest quin meillen taita mahdolinen~ olla meiden walan puolest autta Rangaistuxen ala. Että me caiki nämäth ylesnimithudt cappaledt ia mithä nijden alla oiken ymmerdethänn ia kesittettä taitan meiden ninquin mös Moinen~ Caiken Cansa wälgem puolesta, quin pois eli kotonans ouadt, wskolisest ia rikomath ( Ninquin me mös tachdom henen~ Kuningalinen~ armons meillen Pithä tekemen ) Pithä tachdom, Caiki cappaledt lupamme meiden Christilisen wskom Sielum Autuden, oikean totuden, ja Cunniwan poolest.

Caiki nämeth yleskirioithethud lupan ja toiuotan minä Jumalan Caickiwaldian, hänen~ Pyhä[n] Sanans ia Euangeliumins Puolest, äthä mine tachdonn~ Cunnialisest ia rickomath Pithä, nin cauuain quin minä älen. Nin authakan minua Jumala Sielun ia Rumin Puolest etc.

Vachuistoxi olemme mö jelken Nimithethu[th] Sämingin coko Pitäiän Puolest, quin sinä sisällä asuuaisedt on, Nin hyuin meiden itzem edeste, quin möskin meiden jelki tulewaisten Perilis[t]em : Hapalan Nälieskundast Bentti Cupiain. Nils Mackoin ia hannus Mannikain, Sämingin Nälieskundast Mickell Raninen~ Lassi Michkulainen~ Frantz hirfuoin ia Martti hapiain, Jdelachden Nälieskundast heiki Mähäinen~ ia Erich Auuiainen~ Olemma Rukoiledt hywie cunialisie miehiä : Girmund hende~rikinpoika Cockalan [herra], Brwsi heikin poika höfuidzman~ Simoi Olufuin poika, he~r~ Erichä kirko herra enn~än~nimittethus pitäiäs, he~r~ hannws Sarnaia Wdes linnas, he~r~ Mortina Knechtten pappi, äthä hö heiden Signetins cansa tämen~ meiden yles Luetun walan wachuistauadt ja päthäwädt. Datum Wsi linna se 8 Aprilis Wosi Christuxen Syndimen~ Jelken 1597.

Ja äthä me Perkelen yllitöxest ia pahaen~ inhimisten houkutoxest meitem wastoin meiden ennen~ nimithethun walan ia wskom olemme wietelluxi tullud, ia meiden Rikonedt olem sen wären ia pahan Menon cansa, quin tänä taluena meiden Surexi wahingoxem olem etten ottanedt. Jonga cansa mö tunnustamme meiden ollem Rikonudt wastoin meiden oikean Kuningastem ia esi waldam. Mingä tähdenn~ me nytt nöyresti armon~ alla langemm~a ia meiden armoilisilda ia herraldam kuningaldam ruckoilem ia annome armoia. Ethei dhästä lehin pidä meiden jelken tuleuaisedt ikänäns taan kaldaisen Perkelen wietullexen [!] enämbi meithä saattaman~. Nij[n] totisest Jumala autakon meitä Sielun ja Rumim puolest.