Helsinkissä se 9 päivä Joulukuussa 1855.
Rakas Veli!

Näinä aikoina olen minä ollu hyvin kivuloinen viikonpäivät
olen ollu melkeen makauxella feberissä, mutta suoneniskemisen
kautta olen kuitengin jälleen tullu terveexi.
Minä toivon sinullen onnea uuteen asumapaikassas, jossa
sinulla kyllä taitaa olla hyvät erut; Alberti kuuluu olevan
sinusta erinään paljaita Herra skratarimestaria ja
häitä ja sitten pieniä papanhuutajia
Janne ja Manta mahtaavat elää niinkuin kaxi kyhkyistä
ja totisesti niinkuin kyhkyiset, ilman muuta kuin yxi pikkuinen
pesä mutta sekin on lainattu. Ahkera kuuluu Janne olevan ruokaa
hakemaan, niinkuin koiraskyhkyisen tulee tehdä, hän lentää
aina Paloollen asti ja palajaa sieltä suurten syöntävä taakkajen
kansa lintuises tykö. Se olis lysti että nähdä kuinka hee siellä
tassaileevat, halaileevat ja välillä napiseevat. Jos sinä suinkin taidat
niin tee valmixi minun mustat housunin ja lähetä neet tännen
sillä neet toiset pöxyt ovatten hyvin rikkiset. Mutta vielä
minä pyyrän yhtä, nimittäin, laina minullen 5 Ruplaa hopeassa,
minä maxan sen sinullen kohta kuin minä olen sa[a]nnut Stutentin
exaamin keskipaikalla Helmikuuta, älä ylönkatso tätä
minun pyytöönin, minä olen kovassa tarpeessa ja lähetä se raha
kirjansisällä minullen, mutta älä tätä kellenkään muillen puhu.
Jos minun exaaminin onnistuu ja Jumala antaa rauhallisen
tulovan suven, niin taittaan nautita månta iloista hetkeä, minä
seilailen välistä sinun tykös pitkin jokea metsämajastanin, ja
niin erespäin. Ei mu[u]taa mitään vaan paljon terveisiä vaimolles ja voi hyvin
Alexis Stenvall.