Minä kiitän sekä sinua että vaimoos viimeisten edestä.
Lähteissäni Raallasta tulin minä seuraavana aamuna kotia.
Helsingissä viivyin tuskin enemmin kuin tunnin aikaa, mutta
Finssissä makasin yötä; sillä tila oli kovin huonoa. Mitä
välillämme keskusteltuun huoneen ostoon kuuluu, niin olen
taas tullut toisiin aatuksiin. Rahat, joita toivon saavani, menee
minulta vielä tarpeellisimpiin ulostekoin. Sentähden toivon,
että tekisit sinä näin: Huuda sinun nimees huone avisjoonissa,
tai ilman avisjoonia samalla hinnalla, joka oli määrätty minulle,
jos Hanne ja Albertti siihen suostuuvat. Kuinka hyväänsä,
mutta saata niin että huone tulee sinulle, jos ei se aivan kalliiksi
nouse. Hyyrä muille tupa ja ali-kammari, mutta anna vinnikammari
minun haltuuni, siks kuin taidan ostaa sinulta koko huoneen,
ja jos en sitä taida tehdä esimerkiksi kolmen tai kaik korkein
viiden vuoden päästä, niin myy se sillon pois, jos niin parhaaksi
näet. Kuitenkin tinkiin vinnikammarin asuttavakseni ne
mainitut vuodet, että olis siinä minulla vissi katto päälläni koska
mielin Helsingistä lähteä nauttimaan maan ilmaa. Niinkuin
lupasit, huuda minulle alikammarin soffa. Myös soisin itselleni
kaksi tuolia ja sen kaapin, joka seisoo kammarissa lähellä ovea, ja
ennen kuului A. Forsseliukselle. Kuinka mieliisti minä myös
soisin itselleni vinnikammarin kistun! joka olis sopiva kirjoituksieni
ja paperipakkojen säilyttäjäksi. Anna ketunsakset mennä,
ne paremmat nimittäin, mutta ei halvempaan kuin 6 markkaa.
Niistä Handbergin tekemistä ei kukaan maksa mitään. Katso
ettei se rakas ryijy, jonka keskellä löytyy mamma vainaamme
nimi, joudu vieraille. Jos taidat, niin huuda se itse. Katso myös
ettei rotat menetä viljasäkkejämme vinnikammarissa. Sano molemmille
Hemmoloille, että minä en tahdo tulla mihenkään
tekemisiin heidän peltoensa kanssa; arenteerakoot ne kelle hyväänsä;
minä en aikoo tulla iki-asukkaaksi Paloon kylään. Kuuluttakaat
avisjooni myös Tuuslan kirkossa ja kuulutuksessa ilmoitettakoon,
että makso vaaditaan vasta Syyskuussa, niin onpa
toivo että ostajilta kokouu runsaasti. Anna Costianderin kirjoitta[a]
kuulutuksen. Kuitenkin, ilmoita minulle koska avisjooni
on tapahtuva. Lähetä kirje postin kautta, niin se tulee tänne
vissimmin.
Minä aion viettää suveni seuraavalla tavalla. Saaristossa asun
kesän kuumimman osan, Elokuussa lähen Helsinkiin Raallan
kautta; sillä minä tahdon jutella sinun kanssas yhtä ja toista.
Mamsselli Lönnqvisti aikoo seurata minua Raallaan asti. Teiltä
lähen minä rautatietä myöten Helsinkiin, jossa viivyn jonkun
ajan painattamisessa kahta kirjaa, jotka sillon ovat valmiit.
Sitten tulen myöhempänä syksynä Nurmijärvelle, jossa vietän
talven, valmistaessa suurempaa kirjoitusta. Vähän pelkään
ikävyyttä Palojoella.
Jos taidat, niin auta vähän Jannea hänen kurjuudessansa,
joka liionkin on suuri niiden nälkäänäkevien elukkojen tähden.
Aatukseni hänen viheljäisen olentonsa päälle vie minulta usein
öitten unen. Minä en taida häntä kohtaan nyt mitään. Menneen
kesänä autoin häntä joteskin. Sano terveiseni Adlercreutzille.
Myös rohkenen lähettää terveiseni hänen frouvallensa.
Meidän tulee häntä kiittää siitä huolesta, jonka hän piti kuolevaisesta
isästämme. Olihan hän laittanut ja itse saattanut sairaalle
viimeisen haluruokansakin. Terveiseni myös molemmille
mamsselleille ja pehtoorille.
Ja sitten sydämmelliset terveiseni Karuliinalles! Ja voi
itse hyvin, sitä toivoo veljes Alexis.
Se on tietty, että minä vinnikammarista maksan sinulle vuotisen
hyyryn, jos siellä sitten asun tai en.