Siuntio 22 helmik. 1867.
Veli Emanuel!

Kiitoksia kirjees edestä, jota nyt käyn pikaisesti vastamaan.
Minä tahtoisin luvata, että tulen Raallaan, joka viimeisinä
päivinä huhtikuussa tai ensimmäisinä toukokuussa, mutta koska
niin usein olen sinun pettänyt tässä kohdassa, niin on parasta,
etten tee enään yhtään lupausta. Kuitenkin tulen nyt reisaamaan
Helsinkiin neljän, viiden päivän päästä ja toisen kerran
kahden kuukauden kuluttuaa; ja iloisesti kuvailen nyt itsekseeni
kuitenkin kuinka yhtenä kauniina kevä-iltana kuljen höyryvaunuilla
Nurmijärven metsissä.
Toivotaan, että pieni poikas, jonka sanot sairaaksi, paranee
pian taas!
> Käy sinä nyt ostamaan taloja; sillä nyt niitä saa hyvällä hinnalla. >
Muuton en tiedä täältä mitään kertoa; sillä tämä pitäjä on
ja tulee minulle aina olemaan muukalainen ja vieras.
Jos niin kävisi, että maatienossa tulisin elämäni viettämään,
niin suomalaisessa pitäjässä se tapahtuisi vaan ei ruotsalaisessa.
Kaikkea päätöstäni ja luuloani mukaan ovat nämät myös viimeiset
kuukaudet, jotka vietän Siuntoolla (nimittäin tästä syksyyn).
Voi hyvin! ja sano vaimolles terveisiä.
A. Kivi.