Siuntoolta 23 p. Elok. 64.
Hyvä veli!

Kiitoksia paljon kaiken sen hyvyyden edestä, jonka minulle
osoitit, ollessani Helsingissä. Se oli tukela aika, mutta tukelemmaksi
vielä ilman sinutta olis se minulle tuntunut.
Minä menestyn taas hyvin täällä maalla. Matkaltani tänne en
tunne vielä mitään rasituksia terveydelleni, ja minä toivon, että
viimein kaikki käy hyvin. Itse kulku tänne oli hyvin hauska. Tie
oli oivallinen, ilma kaunis ja luonto vielä täydellisesti kesäinen,
ja kuvailukseni voima tuntui vilkkaammaksi kuin koskaan ennen.
Tultuani viimein matkani päähän, otettiin minua vastaan
ilolla, joka liikutti mieltäni.
Kohdasteen vartoon sinulta kirjettä ja siinä yhtä ja toista tietoa,
niinkuin siitä uutelosta ja koska lähet Heinolaan.
Jos jollain tavalla taitaisit saada tietoa Kullervon tulosta päivän
valoon, niin ilmoita se minulle myös.
Sano paljon terveisiä Hirnille, Wetterhoffille ja Nisselle,
joiden kanssa niin usein yhdessä iloisesti retkeilimme. Mitähän
jos mainitsisit Hirnille, noin leikin tavalla, aikomuksestamme
siihen suomalaiseen sanomaan, jota olemme, myös vielä
enemmin leikin tavalla, keskenämme jutelleet. Hänestä, jos hän
suostuisi siihen yritykseen ja siottuisi Helsinkiin, tulisi kenties
meille oivallinen kumppani.
Sano myös monet terveiset Kerstille Thöölöössä. Minä
olen muistellut häntä usein, useimmin kuin luulinkaan lähteissäni
kaupungista. Häntä muistelisi ihanuudella, kuin vaan taitaisi
olla varmaa siitä, ettei joku niistä mehiläisistä, jotka parveilevat
tämän kukkaisen ympärillä, pistelisi häntä piikillänsä. Mutta
tämä on solmu, jota pelolla ava[i]si, josko taitaisikin sen tehdä.
Nyt en tiedä muuta, vaan lähetän sinulle itselle parhaimmat terveiset!
A. Kivi.