1.§. Maan-tie pitä pandaman Läänisä, cusa se tarwitan; ja andacon Cuningan Käskynhaldia Käräjäsä tutkia, custa se tacaisin ja suorin tehdä taitan. Otettacon myös sijhen ne tiluxet, cuin cohtawat ja edesä macawat, jota cucan ei kieldää mahda: ja nautitcon se kylä, jonga pellosta eli luhdasta sijhen otetan, sen edestä täyttens Cruunulda.

2.§. Maantien pitä oleman kymmendä kyynärätä lewiän, cuin ennen on sanottu: tien käräjään, kirckoon ja myllyyn, nijn myös muun culcutien, cuusi kyynärätä; sillan, wirran eli ojan ylitze, tien leweyden jälken.

3.§. Joca coco peniculman päähän maantiellä, rakendacon kihlacunda patzat, eli suuret kiwet, ja wähemmät joca puolen peniculman ja wirstan päähän, jonga päälle peniculman lucu merkitty on.

4.§. Cusa tie juoxe Caupungijn, pitäjään, pruukiin, merisatamaan, eli muuhun cuuluisaan paickaan; pitä merkit pandaman, jotca osottawat, mihin paickacundaan se tie mene.

5.§. Jos jocu hajoittaa eli rickoo nämät peniculman kiwet ja merkit; sacotettacon cuin Pahantegon Caaresa eroitetan.

6.§. Tiet pitä täytettämän, ja corgotettaman sannalla ja soralla, ja joca wuosi parattaman, ettei wesi sen päälle seisahda. Molemmin puolin pitä ojat tehtämän, cusa se tapahtua taita, nijn myös wesi waco sijtä ulos, cusa se tarpellinen on.

7.§. Yhteisen talwitien, wetten ja soiden ylitze, pitä joca kylän tilustens edestä wijtottaman, cusa jää wahwin on, ja wähin waara: Cusa suuret wedet owat, <112> tehkön sen ne pitäjät, jotca ymbärillä macawat: muuttacon myös tien nijn usein cuin tarwitan, ja merkitkön ne paicat, joisa suuret awennot ja rairot owat, ja johdattacon tien nijden siwuitze, eli raketcon sillan ylitze; colmen talarin sacon haastolla. Kihlacunnan Woudi catzocon sen perään, että se oikialla ajalla tapahtu. Jos jocu hacka nuotta awennon talwitien wiereen; merkitkön sen itze. Joca talwitien wetten ylitze ricki hacka, eli sillan turmele; wetäkön sackoa cuin Pahantegon Caaresa säätän, ja wastacon wahingon edestä.

8.§. Caickein, joilla maalla taloja on, eli nijtä pitäwät, pitä tietä tekemän ja sildoja rakendaman, ja ei Cuningan cartanotcan, eikä latocartanot pidä sijtä wapaat oleman. Jocaisen pitä saaman jacons osan jälken cuin hänellä kyläsä on, ja cuin caikille soweljammaxi lange: Ja pitäkön Cuningan Käskynhaldia sijtä waarin, ettei yhtä enämmän rasiteta, cuin toistacan. Caupungit tehkön ja pitäkön tiet ja sillat, nijn cauwas cuin Caupungin tiluxet ulottuwat.

9.§. Joca muutta culcu-tien endisestä paicastans, ilman Käräjä Oikeuden luwata ja tiedota; wetäkön sackoa colme talaria. Jos jocu muutta maantien endisestä paicastans; wetäkön caxikertaisen sacon, ja pangon tien jällens cuin se ennen ollut on. Joca teke itzellens culcutien eli jalca-polun toisen pellon eli luhdan ylitze; wetäkön sackoa caxi talaria ja maxacon wahingon.

10.§. Jos sillasa löyty puutos; wetäkön sackoa se jonga tule ylöspitää, yhden marcan ensimmäiseldä hirreldä, ja nijn toiselda ja colmannelda, ja parandacon cohta. Jos usiambi hirsi macaa maasa, eli coco silda; wetäkön sackoa colme talaria. Jos se on walda maan tiellä; wetäkön caxikertaisen sacon. Jos hän tule waroitetuxi, ja ei paranna; olcon sen päälle caxikertainen rangaistus sitä wastan, cuin nyt sanottu on.

11.§. Jolla kelwotoin tie on, ja joca tien tekemiseen ja sillan rakennuxeen cutzutan, mutta ei tule määrätyllä päiwällä; wetäkön sackoa colme talaria, ja olcon Kihlacunnan Woudilla, eli sillä Cruunun palwelljalla, joca lähellä on, walda, palcan edestä parata hänen tie osans, ja otta sen ulos häneldä joca niscuttele. Sama woima olcon Pormestarilla ja Raadilla, cusa Caupungin tietä ei parata. Jos ei se tule oikialla ajalla, jonga tien ja sillan catzeleman pitä; olcon caxikertaisen sacon alainen.

12.§. Maan tiehen mahta sandaa ja risuja otettaa, custa lähinnä löytän, ja yhteisydestä sencaldaisia puita cuin tarwitan, ja ulosmerkityxi tulewat.

13.§. Jos silda on kelwotoin, ja sijtä tapahtu wahingo; nijn täyttäkön se, jonga piti sillasta waarin pitämän, caiken wahingon ja esteen. Jos jocu ihminen saa sijnä wahingon, maxacon parandajan palcan, ja puolen haawoittamisen sackoa. Jos jocu saa surman sijtä, wetäkön sackoa cuin Pahantegon Caaresa sanotan. Jos eläin saa wahingon eli surman, käykön sen canssa cuin 22. Lugusa täsä Caaresa säätty on. Jos wahingo tule sijtä, ettei talwi-tie eli nuotta awendo ole merkitty; olcon näisä tapauxisa sama Laki.

14.§. Jos silda pala, eli wedenpaisumus sen pois wie; nijn pitä nijden, joiden se tule raketa, pitämän luotuxen eli lautan, sijhen asti että silda wahwaxi tule. Ellei sildaa raketa määrätyn päiwän sisällä; nijn wetäkön se sackoa, joca niscuttele, kymmenen talaria. Cusa luotus eli lautta muutoin on, wetäkön sackoa, se jonga pitää tule, kymmenen talaria joca wijcolda, cuin se kelwotoin on. Jos wahingo sen cautta tapahtu; maxacon myös sen.

15.§. Cuca ikänäns löytä kelwottoman tien eli sillan; candacon sen päälle, ja nautitcon asianomaisen oikeuden, erinomattain se, joca wahingota kärsinyt on. Ellei sitä muu tee; nijn olcon Nimitysmies päällecandaja, eli Sildawoudi, ja ottacon asianomaisen oikeuden. Nimitysmiehen ja Lautamiesten, eli lähimmäisten naaburein pitä cohta catzelemuxen pitämän, ja sijtä lähimmäisesä Käräjäsä todistaman.

XXVI. Lucu. Cuinga yhteiset huonet pitä rakettaman.

1.§. Caickein jotca pitäjäsä asuwat, pitä Kirckoa rakendaman ja ylöspitämän, ja mitä sijhen tule: nijncuin kellocastaria, kirckoaitaa, pitäjän tupaa ja waiwasten tupaa. Rakennus ainet, ajot, ja muut culutuxet ulostehdän näihin, mantalin jälken, ja päiwätyöt ruocacunnan jälken. Ennen cuin sencaldaisisa jotan eteen otetan, pitä pitäjän miehet cocoon cutzuttaman, sijtä keskusteleman ja yhdistymän.

2.§. Pappila pitä myös caickein rakendaman mantalin jälken; mutta istundo eli säterij-cartanot ja lato-cartanot, nijn myös huonettomat raja ja pijri talot, olcon sijtä wapaat. Pappilasa pitä oleman tuwan, cahden cammion canssa, keitto-huonen, prykihuonen leiwin-uunin canssa, jywä-aitan cahden pohjan ja luhtin canssa, puodin, rijhen ja luan, naweton ja tallin: caicki nijn suuret, cuin sijtä erittäin säätty on. Nämät huonet ja ei usiambata, tule pitäjän miesten catettuina ja sisäldä rakettuina Kirckoherralle walmisna andaa, ja olcon hän sitte welcapää, ne woimasa pitämän omalla culutuxellans. Cosca ne wanhuttans ja nautitzemisesta, ja ei Papin corjamattomudesta langewat; nijn pitä pitäjän miesten ne rakendaman ja parandaman heidän culutuxellans, ja mahta rakennusainet otettaa pappilan tiluxilda, jos sijnä ulottuwainen metzä on. Jos pappila tarwitze, tilustens ja tilains jälken usiambia huoneita, rakendacon ja ylöspitäkön ne Pappi itze, eli maxacon mitä puuttu. Jos hän muutetan sijtä tilasta toiseen, ja löytän huonen-catzelmuxesa rakendanen enämmän, cuin hänen welwollisudens waati wuosicautisen rakennus määrän jälken; nautitcon sen edestä maxon sildä, joca hänen jälkens tule; cuitengin pitä se huone, cuin 27. Lugusa 3.§. seiso colmen wuoden rakennuxen edestä, luettaman pappilasa wijden wuoden rakennuxexi, ja ne wähemmät sen jälken. Jos Pappi rakenda usiambia huoneita, cuin pappila tarwitze, hänen oman soweljaisudens tähden, ja se joca sitten hänen siaans tule, ei tahdo nijtä pitää laillisen arwion jälken; nijn mahta se joca ne rakendanut on, ne poiswiedä. Jos hirret sijhen owat otetut pappilan metzästä, maxacon ne sen jälken, cuin catzelmus-miehet coettelewat, ja ne rahat tulcon pitäjänmiesten hywäxi, heidän rakennuxexens pappilasa.

3.§. Caupungisa rakendacon ja parandacon ne huonet ja cartanon Papille, joilla sijnä huonet ja tontti on, eli jotca Porwarin elatuxen keinoa pitäwät, ja erittäin ei ole sijtä wapautetut. Sitte cuin ne huonet laillisesti raketut owat; pitäkön Pappi nijstä waarin, ettei ne turmelluxi tule, ja huolimattomudesta häwiä.

4.§. Käräjä-huonet pitä joca Kihlacunnan rakendaman, mantalin jälken, tawalliseen Käräjä-paickaan, eli cuhun Cuningan Käskynhaldia löytä sen yhteiselle cansalle soweliammaxi, sitte cuin Oikeus sijtä cuultu on. Sijnä pitä oleman yxi tupa nijn suuri, cuin tarwitan, ja caxi cammiota; ja olcon Kihlacunda welcapää sen rakennuxen ylöspitämän. Joca Käräjä-paicasa pitä myös yxi wangi-huone oleman, josa pahantekiät mahtawat kijni pidettää. Tästä rakennuxesta ei pidä kenengän wapan oleman, paitzi istundo ja lato-cartanoita, huonettomia raja ja pijri taloja, nijn myös Pappein ja Luckarein maita.

5.§. Cusa kymmenesten-aitta tarwitan; rakendacon sen caicki ne pitäjäsä, eli caupungisa, cuin Cruunun kymmenexiä ulostekewät.

6.§. Jos Kihlacunnan ja Pitäjän miehet cutzutan näihin yhteisijn rakennuxijn, ja jocu on pois; wetäkön sackoa miehen päiwätyöldä yhden talarin, ja juhdan päiwätyöldä caxikertaisesti. Jos rakennus jongun niscurin tähden tule seisahtaman; wetäkön se sackoa colme talaria, ja täyttäkön sittekijn päiwätyön. Nämät sacot pitä, saman rakennuxen tarpeisin, nautittaman.

XXVII. Lucu. Cuinga huonetten-catzelmus pidettämän pitä.

1.§. Joca colmas wuosi, eli usiammin jos tarwitan, pitä Cruunun-wuodin eli Nimitys-miehen, cahden Lauta-miehen canssa, sillä ajalla, cuin 14. Lugusa 2.§. Maan Caaresa sanottu on, catzeleman, cuinga talonpoica Cruunun maalla rakendanut ja sitä ruoconnut on, ja perindö-maalla, cosca sen ruocosa ja rakennuxesa jocu puutos hawaitan: ja tygösanocon silloin talonpoicaa rakendaman ja parandaman mitä puuttu. Jos sijnä hawaitan suuri ruocottomus olewan; nijn catzelcon he huonet, alushirten, seinäin, cattoin, permandoin, tackain, tottoin ja uunein, ackunoitten, luckuin, pellein ja owein puolesta, nijn myös pellot, luhdat, ojat, aitan ja metzän; ja ylöskirjottacon wisusti, mitkä huonet hän rakendanut on, nijn myös caiken sen puutoxen cuin talosa löyty; ja määrätkön rahasa, mitä se maxa parata eli raketa, cuin hän aicanans on laiminlyönyt.

2.§. Se huonetten catzelmus pitä sitte käräjäsä näytettämän, ja Oikeudelda coeteldaman. Jos ei sitä, josta rijta on, taita sijnä ratcaistaa, eli jos jocu ano uutta catzelemusta; nijn pitä Kihlacunnan Tuomarin, puolen lautacunnan canssa, catzelmuxen pitämän, ja cohta sijnä tuomitzeman. Jos wica löyty huonesa, joca oli wiatoin, talonpojan sijhen tullesa; wetäkön mätänemisen sackoa yhdeldä hirreldä caxi äyriä, toiselda ja colmannelda neljä äyriä; usiammalda, ja harjahirren <117> ja alushirren mätänemisen edestä, cuin ei taida parattaa, wetäkön sackoa cuusi marckaa, ja kelwottomalda ja häwinneldä huonelda, caxi talaria. Jos huone-harja on paljasna; wetäkön sackoa cuusi äyriä. Jos wesi käy caton, seinän eli permannon läpitze, eli harja on mädännyt; wetäkön sackoa colme marckaa. Owelda joca on kelwotoin, yhden marcan, ja tacalda caxi talaria.

3.§. Colmen wuoden rakennuxexi luetan coco talosa nämät huonet: tupa, cahtatoista eli neljätoistakymmendä kyynärätä pitkä, ja kymmendä kyynärätä lewiä, nurckain sisäldä, toton ja uunin canssa, pellin canssa tacasa, hywän caton, ackunoitten, lucun ja caiken sen sisä-rakennuxen canssa, cuin seinäsä kijnni on: caxi aittaa, samasta suurudesta yhteen, eli yxi puolda wähembi luhtin canssa, caicki sisäldä raketut: rijhi ja lua, cumbikin cahtatoista eli neljätoistakymmendä kyynärätä pitkä: nawetto cuusitoistakymmendä kyynärätä pitkä caiken sisä-rakennuxen canssa: nijnmyös hewostalli, eli muut nijn suuret huonet, eli wähemmät usiambain nurckain canssa. Muut neljänurckaiset laita huonet mies-pihasa eli carja-pihasa, luetan yhden wuoden rakennuxexi. Wähemmäsä talosa, olcon wähemmät huonet tarpen jälken, ja seisocon ne yhtä monen wuoden rakennuxesta, cuin sanottu on. Olcon myös asuja welcapää, cattaman caxikymmendä kyynärätä uutta cattoa joca wuosi, cusa nijn tarwitan, ja pitämän ne huonet, jotca raketut owat, woimasa. Ei ole cucan welcapää rakendamaan enämbätä, cuin talo tarwitze, maan tawan ja tilan jälken.

4.§. Jos ei uutta peldoa ole tehty, cusa sijhen tila on, eli jos talonpoica on päästänyt kedoxi sen, cuin wiljellä taitan, eli jos luhta on metzittynyt eli sioilda ylöscaiwettu; wetäkön sackoa cahdexan äyriä joca pannin eli puolen tynnyrin maalda. Jos oja eli aita on kelwotoin; wetäkön sackoa joca colmelda sylläldä yhden äyrin.

5.§. Mitä rakennuxesta ja ruockomisesta puuttu; pitä talonpojan, sacon siwusa, parandaman ennen cuin hän tilasta lähte; eli maxacon sen jälken, cuin catzelmusmiehet eli Oikeus sen arwannut on. Jos hän aicaa sijhen ano; pangon pantin eli tacauxen sen edestä.

6.§. Jos metzä on yli tarpeen ja laittomasti culutettu ja häwitetty, eli talonpoica on hacannut hedelmän-candawia puita, mastopuita, ja laiwan aineita; maxacon wahingon, ja wetäkön sackoa, cuin 10. ja 13. Lugusa säätty on.

7.§. Cosca maa on ylössanottu, pitä huonencatzelmus pidettämän ennen cuin talonpoica pois sijrtä, ja jätetän hänelle joca siaan tule, sijtä uloskirjotus, todistuxexi, cuinga hän sen maan wastan ottaa.

8.§. Wapamies mahta talonpoicans canssa huonencatzelemusta pitä, cahden estettömän Lautamiehen cautta, nijn usein cuin hän sen tarpellisexi löytä, ja puutoxen ulosmitata. Jos Lampuodi luule sijnä hänelle lijallista tapahtuneen; olcon hänellä wapaus, kihlacunnan Oikeudesa sen tacaisin woittaa.

9.§. Nyt jocu ei tydy kihlacunnan Oikeuden päätöxeen näisä asioisa: Ja se on Cruunun talo, josa catzelmus pidetty on; nijn etzikön yhden cuucauden sisällä Cuningan Käskynhaldiata, ja olcon hänellä walda sitä catzelemusta coetella ja oicaista: Jos se on wapaus eli perindö-maa; täyttäkön Tuomarin tykönä walituxens, cuin Oikeudenkäymisen Caaresa laillisesta wedosta sanotan.

10.§. Cosca talonpojan pitä talosta sijrtämän, nijn ei hän mahda sieldä poiswiedä tuohia, aidaxia, turpeita, polttopuita, hirsiä, eli mitä ikänäns se on cuin hän talon tiluxilda on ottanut, ei myös sondaa. Jos hän sen teke; sacotettacon cuin 10. Lugusa sanotan, ja wiekön sen tacaisin. Ei mahda hän myös ennen lähtöpäiwä eläimiä eli rehuja talosta poiswiedä, kymmenen talarin sacon haastolla. Jos hänellä on lähtöpäiwänä rehua lijaxi, ja tahto sen myydä; taritcon <119> sitä maan isännälle, eli sille joca hänen siaans tule. Olcon myös talonpoica welcapää, jättämään taloon ne lucut, jotca owesa eli seinäsä kijnni owat, nijn myös pellit, ackunat, pitkän pöydän ja laawitzan, seinäsä kijnni olewat pengit ja wuoteet, ja muun kijndiän sisä-rakennuxen, cuin aitasa, mallassaunasa, ladosa, hewostallisa ja nawetosa oleman pitä. Jos hän nijstä jotakin wie pois; wetäkön jocaitzelda sackoa caxi marcka, ja toimittacon sen tacaisin.

XXVIII. Lucu. Wierasten-holhoista.

1.§. Waldateiden warresa maalla ja merellä, pitä tarpelliset kyyti talot ja wierasten holhojat oleman, ei edembänä toinen toisestans, cuin enimmäxi caxi peniculmaa. Cuningan Käskynhaldian tule kihlacunnan Käräjäsä nijtä panna ja asettaa joca Kihlacunnasa, erinomattain Cruunun maalle. Jos ei Cruunun maata nijn lähellä löydy; nijn pitäkön wapamies, eli perindö-talonpoica ne maallans, eli waihettacon Cuningan canssa ja ottacon palckion. Joca caupungisa pitä myös oleman wierasten holhojat ja kyytitziät, nijn monda cuin siellä tarwitan.

2.§. Kihlacunda rakendacon wierasten majaan Cruunun maalla tarpelliset huoneet matcustawaisille, wierasten tuwan cammioinens, hewostallin ja waunuwajan caiken sisä-rakennuxen canssa, ja wierasten holhoja pitäkön ne sitte woimasa; eli wetäkön sackoa, cuin yhteisistä huoneista, 26. Lugusa sanottu on. Ne huonet cuin wierasten holhoja omaxi tarpexens pitää, raketcon hän, ja corjatcon itze. Jos jocu tahto Cruunun maalla omalla custannuxellans huoneita raketa, saadaxens nijsä wierasten holhomista ylöspitää; nijn olcon Kihlacunda rakendamisesta wapa. Wapaus ja perindö-maalla raketcon maan isändä jos hän tahto wierasten <120> holhomisen wirca nautita. Jos ei hän sitä tahdo, ja paickacunnan tila waati että wierasten holhomisen wirca sijhen caiketi asetettaman pitä, ja hän ei tydy ottaman Cruunulda palkiota; nijn raketcon Kihlacunda, cuin sanottu on.

3.§. Wierasten holhojan pitä cohtullisen maxon edestä, matcustawaisille lainaman huonetta ja tallia. Pitäkön myös waarin caikesta sijtä, cuin wieras hänen talteens anda, eli maxacon cohta jällens mitä hänen talon-wäeldäns, eli hänen omasta syystäns poistule eli turmellan. Jos usiammat wierat tulewat, cuin wierasten majasa sia saawat, nijn sioittacon heitä lähimmäisten naabureins tygö, nijn monda cungin tygö, cuin hän coettele siellä tila saawan, ja tarpehens heidän rahans edestä. Jos jocu estele itzens ottamasta heitä tygöns; sacotettacon, cuin sanotan wierasten holhoista, 7.§.

4.§. Wierasten holhoja mahta myydä wijna ja olutta, cannuttain ja tuopittain, ja ruoca calua, cuin hän taita ja woi pitää. Jos hän maalla asu; olcon hänellä walda, sitä cuin siellä löyty, tarpexens ostaa, ja huonesans nautittaa andaa. Cotomiehen ruan ja juoman, wuoten, kyntiläin, puiden ja hewoisen ruocaa pitä hänellä aina, matcustawaisia wastan, säästösä oleman. Cuningan Käskynhaldian pitä säätämän, mihingä hindaan itze cutakin myytämän pitä; olcon myös welcapää, sen perän tarcasti catzoman, ettei hindaa sen määrän ylitze corgoteta. Hewoisia, satuloita, waunuja, kärryjä, rekiä ja wenheitä, pitäkön wierasten holhoja nijn monda, cuin hänelle päälle pandu on. Jos ei hän sitä tee, eli jos ei caicki ole nijn hywät ja walmit, cuin ne oleman pitä; wetäkön sackoa cuin 7.§. eroitetan.

5.§. Jos usiambia hewoisia tarwitan, cuin wierasten holhojan itze tule pitää, nijn täyty lähimmäisten naaburein hänelle awuxi tuleman. Jos sijnä on suurembi culcu-tie, cuin että kyyti nijn taitan ylöspitää; nijn pangon kihlacunnan Oikeus sijhen holli kyytin, nijn cuin tarpellisexi ja cohtullisexi löytän, ja Cuningan Käskynhaldialda wahwistetan. Caupungisa josa muutos paicka on, pitä Porwarin kyytin ylöspitämän.

6.§. Ei mahda wierasten holhoja päällens otta kyytiä jongun muun edestä, eli sijtä ketän wapauttaa, joca kyytin ale tule. Jos hän sen teke; wetäkön sackoa kymmenen talaria. Jos wierasten holhoja anda jongun muun kyytittää, cuin sen jonga pitä ja joca taita, ja ei ole itze sijhen suostunut; wetäkön sackoa wijsi talaria. Se cuin anda palcan edestä hewoisens ja caluns edemmä, cuin ensimmäiseen muutos paickaan caupungisa eli maalla; olcon saman sacon alainen.

7.§. Jocaitzen wierasten majan tykönä, pitä yxi taulu ulospandaman, joca osottaa peniculman lugun ensimmäiseen muutos paickaan, ja cuinga paljo wenhen ja hewoisen wuoroa maxettaman pitä. Se wierasten holhoja eli kyytitziä jolla ei ole hänen tauluns ulcona, eli joca ottaa enämmän hewoisesta eli muusta, cuin säätty on; wetäkön sackoa kymmenen talaria, toisella erällä caxikertaisesti, ja andacon tacaisin, mitä hän sen yli ottanut on. Sama sacko olcon, jos ei hänellä ole hywät wenhet, hewoiset, ja calut, eli ruocaa, juomaa ja rehua, wuodetta ja kyntilätä. Jos talonpoica eli Porwari laiminlyö kyytin; wetäkön sackoa cuusi marckaa. Jos matcamies tule estetyxi ja wiiwytetyxi wierasten holhojan ja kyytitziän syyn cautta; nijn wedetän sackoa yxi talari joca hetkeldä.

8.§. Ei mahda cucan wierasten holhojalle wahingoxi, walda teillä hewoisia ulos wuorolle andaa, eli majaa, ruocaa eli juomaa, matcustawaisille myytäwänä pitää. Joca sen tece; wetäkön sackoa wijsi talaria.

9.§. Jos majamies otta wierasten holhojalda wäkiwallalla ruocaa ja juomaa, eli muuta mitä se olis; wetäkön caxikertaisen wäkiwallan sacon, ja palkitcon wahingon. Jos wierasten holhoja on ilman syytä sencaldaisia kieldänyt; coetelcon sen Tuomari, cuin ennen on sanottu. Jos majamies lähte pois ja ei maxa, eli pitää wierasten holhojan eli kyytitziän caluja ja hewoisia edemmä, cuin ensimmäiseen muutos paickaan; wetäkön sackoa caxikymmendä talaria.

10.§. Jos wieras teke wäkiwalda wierasten holhojalle, eli hänen wäellens, haawalla, mustenemalla eli werenaarmalla; nijn olcon rickonut Cuningan walan; ja olcon mitätöin caicki mitä hän samasa työsä saapi. Jos wäkiwaldainen wieras heitä muutoin lyö, eli andaa heille luwattomia soimu-sanoja; olcon sen caiken päälle caxikertainen sacko. Sama Laki olcon, jos wierasten holhoja, eli hänen wäkens, sencaldaisen työn tekewät wieralle, eli hänen wäellens.

11.§. Cuca ikänäns itzewaldaisudesta kyyti-hewoisen eli caluin canssa pahasti menettä eli jotakin muuta turmele; maxacon jällens sen jälken, cuin se arwatan. Jos hän teke wahingon aicomuxesta, wetäkön myös sackoa kymmenen talaria. Jos waunut eli calut menewät ricki, ja matcustawainen, eli hänen wäkens, ei ole sijhen syypää; olcon syytöin.

12.§. Wierasten holhoja wastacon itze sen wääryden edestä, cuin hän eli hänen wäkens teke matcustawaisille, ja petoxen eli warcauden tähden, wetäkön caxikertaisen sacon.

13.§. Ei mahda enämbätä painoa pandaa kärrylle eli reelle, yhden hewoisen perään, cuin caxikymmendä leiwiskää, ja cahden perään caxi sen werta. Ei pidä myös usiamman cuin yhden miehen ratzastaman yhdellä hewoisella. Caxi mahta ajaa reellä, eli kärryllä, yhden hewoisen canssa, ja colme waunusa, cahdella hewoisella, ja älkön culjettaco enämbä canssans, cuin yhden waatesäkin, eli wähän arcun cukin.

14.§. Cuca ikänäns petollisen passin, eli muun petoxen cautta, otta wapan kyytin eli rawinnon, wierasten holhojalda eli yhteiseldä cansalda; wetäkön sackoa sata talaria ja petoxestans erittäin, sen jälken cuin se on. Hän mahta myös cohta kijnni otettaa ja wangeuteen pandaa, ellei hän ole warallinen, eli taida tacausta edestäns panna. Sitte tuomitcon Oikeus sen ylitze ensimmäisesä Käräjäsä.

15.§. Joca Käräjäsä pitä Oikeuden wisusti sen perän kysymän, cuinga wierasten holhoja täyttä welwollisuudens. Jos hänen ylitzens walitetan; cutzucon hänen Oikeus cohta sisälle, eli jos se ei taida tapahtua, ensimmäiseen Käräjään, ja kärsikön hän mitä laki woipi. Jos ei hän sittekän itzens ojenna; tehkön sen Cuningan Käskynhaldialle tiettäwäxi, ja säätäkön hän wierasten holhojan wirasta, cuin hänen wircans waati.

XXIX. Lucu. Huonen rakennuxesta caupungeisa.

1.§. Cuinga huonet caupungisa rakettaman ja ylöspidettämän pitä, nijn myös mistä muutoin caupungin hyödytyxexi ja caunistuxexi waari otettaman pitä, sijtä on erittäin säätty. Cuningan Käskynhaldian tule ynnä Pormestarin ja Raadin canssa sijtä waarin pitää.