1.§. Jos jocu edespane kirjallisia todistuxia, nijllä wahwistaxens puhettans; coetelcon Tuomari wisusti nijden laidan ja wacuuden, nijn myös mitä toden puoli ja waicutus nijllä on asiasa.

2.§. Jos jocu noja itzens nijhin kirjoin cuin cauppa ja osto-menoisa pidetyt owat, ja ne löyttän sisällens pitäwän sekä mitä welaxi annettu, että mitä maxettu on, päiwän ja wuoden canssa, cosca se tapahtunut on, ilman yhtäkän muutosta; ja rijta-weli ei woi osotta nijsä wicaa, eli että ei caicki ole oikein ylöskirjoitettu, eli sencaldaisia asian-haaroja, jotca kirjan eli personan epäluulon alaisexi tekewät; käykön se täydestä todistuxesta, cosca se, cuin kirjan pitänyt, eli pitää andanut on, sen walallans wahwista.

3.§. Joca puhens todistajalla wahwistaa tahto; ottacon sen itze canssans, eli andacon sen laillisesti Oikeuteen haastettaa. Jos jocu nimittää usiambita todistaita, samasa asiasa; ne mahtawat yhden haaston cautta Lakijn käskettää, jos se soweljasti tapahtua taitaa. Todistaja mahta myös corkiammasa Oikeudesa cuulduxi tulla, waicka ei händä alhaisemmasa nimitetty ole. Jos todistaja ei tule, joca haastettu on; wetäkön sackoa Kihlacunnan ja Käminärin-oikeudesa yhden talarin, Lalmannin ja Raastupa-oikeudesa colme talaria, Howrätisä wijsi talaria: ja pangon sitten Oikeus wissin päiwän, ja uhcasacon eteen. Jos ei todistaja sittengän tule; pyytäkön Oikeus maalla Cuningan Käskynhaldiata eli sitä Cruunun palweljata, joca likin on, toimittaman todistajaa eteen: Caupungisa olcon Tuomarilla itzellä walda sijhen.

4.§. Jos jocu todistaja on caucana, eli ei taida muun laillisen esten tähden tulla sen Tuomio-istuimen tygö, cusa se nimitetty ja hywäxi tuttu on; nijn pitä hänen molembain rijta-weljein, eli heidän asianajajains läsnä ollesa, cuuldaman likimmäisen Oikeuden edesä, siellä cusa hän oleskele, caupungisa eli maalla, nijncuin se picaisemmasti tapahtua taita. Jos todistaja on sairas; nijn cuuldacon cotona.

5.§. Ei mahda cucan joca todistajaxi nimitetän, <270> estellä itzens todistamasta: jos hän sen teke; olcon Tuomarilla walda waatia händä sijhen uhcasacon cautta, eli wangiudella, jos ei hän woi sackoa wetä. Se joca todistajan nimittänyt on, maxacon hänelle hänen matcaculutuxens ja ylöspitämisens, hänen arwons jälken. Jos ei he sijtä sowi; tasatcon Tuomari heidän wälilläns, nijncuin cohtullisexi coetellan.

6.§. Jos rijta-weli tahto estää sen, joca todistajaxi nimitetty on; coetelcon Tuomari, jos se este on laillinen, ja andacon päätöxens sen ylitze.

7.§. Ei mahda se todistaa, joca walapattoinen, maanculkiaxi pandu, cunniattomaxi tuomittu, eli sencaldaisen ricoxen edestä silloin edesannettu on: ei rijta-weli, ja julkinen wiha-mies: ei järjetöin, eli se joca ei ole täyttänyt wijsitoistakymmendä ajastaica: ei tundematoin ja wieras, ennen cuin hänen laitans tietä saadan: ei Christitöin, eli se, joca on sencaldaisesta opista, että hänellä on todistus walasta wäärä ja wahingollinen luulo: ei oma perhe ja erinäiset palweljat, cosca he palwelluxesa owat, ellei nijn ole, että suuri ricos on huoneen sisälle tapahtunut, ja muita ei ole läsnä ollut: ei ricoxen asioisa se, cuin edesandaja on, eli ne, jotca sanoman sijtä uloslewittänet, eli muilda ainoastans sen cuullet owat: ei ne, jotca sijnä langoudesa, eli sijnä heimolaisudesa jommancumman asianomaisen canssa owat, cuin 13. Lugusa 1.§. esteistä Tuomaria wastan sanottu on, joco he cutzutan todistaman wastoin eli myöden; ja olcon sama laki, cusa ainoastans kihlaus tapahtunut on: ei se, jolla itzellä, eli jonga heimolaisilla, on osa asiasa, eli taitawat sijtä odotta hyödytystä, eli wahingota: Ei mahda myös asianajaja todistaa sijtä, cuin hänen päämiehens hänelle sen Oikeudenkäymisen alla usconut on: Jos se löytän, että hän sentähden on otettu asianajajaxi, ettei hän mahdais todistaa; nijn pitä hänen asian jättämän, ja todistuxen candaman.

8.§. Jos rijta-weli soima sille, joca todistajaxi cutzuttu on, sitä cuin hänen todistamisesta sulkea mahdais, ja hän kieldä sen: ja se joca esten teki, ei taida sitä cohta täyttää; nijn pangon Tuomari caupungisa hänen eteens wissin päiwän sijhen. Jos se tapahtu maalla; cuuldacon todistaja yhtähywin walallisesti, cuoleman tapauxen tähden, ja olcon rijta-weljellä sittengin tilaa likimmäiseen Käräjään, todistuxen esteen toimitta, jos hän sitä waati: ja lykätkön Tuomari ylös asian päätöxen. Jos este silloin laillisexi löytän; coetelcon Oikeus, mikä woima sen estetyn todistuxella olla mahta.

9.§. Nijsä asioisa, jotca hengen päälle käywät, ja muisa rascaisa ricoxisa, mahta Tuomari cuullella sitä cuin estetty on, ilman walata, cosca ainetta on, sen cautta saadaa walistusta asiaan: ei cuitengan wanhembita ja lapsia, awiopuolisoita, eli weljexiä ja sisarruxia, toinen toistans wastan, ellei asia ole erinomaisesta painosta ja rascaudesta.

10.§. Waimo-ihminen, nijn naitu, cuin naimatoin, mahta yhtähywin cuin mies todistusta candaa: ja ei mahdeta heitä salawuoteuden, eli yhdenkertaisen huoruuden tähden estettää, cosca he sen edestä owat rangaistetut, ja sitten elämäns parandanet.

11.§. Wahdit, ja ne, jotca Oikeuden, eli Cuningan Käskynhaldian käskyä ja toimituxia käywät, mahtawat itze walallisesti todistaa sijtä cuin heille nijsä tiloisa tapahtu, nijn myös sijtä mitä he toimittanet owat, ellei muita todistaita ole.

12.§. Jos jocu tarwitze itzellens todistajaxi ottaa Tuomarin; sitä ei mahda kielttää, ja pitäkön Tuomari itzens silloin pois asiasta.

13.§. Jos oikeuden etziä ei ymmärrä nijtä esteitä edestuoda, joihin hänellä syy olla taita; nijn kysykön Tuomari itze sen perään, ennen cuin wala mahta tehtää.

14.§. Jos nijn taidais tapahtua, että sekä päälle-candaja että wastaja sopiwat, andaa sen todistaa, jolla on hywä nimi, ehkä hän muutoin estettäwä olis; olcon cuitengin Tuomarilla walda coetella, jos se tapahtua mahta.

15.§. Jos rijta-weli etzi asiata sen canssa joca todistajaxi cutzuttu on, eli sen, jonga hän tietä wastans nimitetyn olewan; eli teke hänelle jotain lijca sanalla eli työllä, sijnä aicomuxesa että tehdä händä sen cautta estettäwäxi; olcon hän yhtä hywin kelwollinen todistaman. Jos jocu itze etzi nijn muodon wälttää sitä, ettei hän tulis asiasa todistaman; olcon sama laki.

16.§. Todistaitten pitä molembain rijta-weljein, eli heidän asianajajains läsnä ollesa, tämän walan, pitäen käden kirjan päällä, wannoman: Minä N.N. lupan ja wannon, Jumalan ja hänen pyhän Ewangeliumins cautta, että minä täsä asiasa tahdon todistaa, ja tietä andaa caickia, mitä minulda kysytän, ja minä tiedän tapahtunen ja toden olewan; nijn että minä, en ystäwyden, langouden, heimolaisuden, lahjain ja andimitten, pelwon, wihan, eli wainon, hyödytyxen eli wahingon tähden, eli mitä se olla mahdais, tahdo jotan salata eli waiketa, cuin asian ja totuuden ylöswalistuxexi tulla taita: mutta caiken sen cuin minulle sijtä tiettäwä on, wilpittömästi minun tundoni päälle tunnustaa ja ilmoittaa; nijn totta minua Jumala auttacon, hengen ja sielun puolesta.

17.§. Jos sekä päällecandaja että wastaja päästäwät todistajan walaa tekemestä; olcon myödenannettu wala nijn kiltti cuin tehtykin: mutta rascaisa ricoxen asioisa, pitä todistajan walan tekemän.

18.§. Cosca wala tehty on; nijn waroittacon Tuomari todistajaa walapattoisudesta, ja neuwocon händä wisusti sijtä waarasta, cuin sijnä on. Jos jocu wäärää todistusta canda; wetäkön sackoa neljäkymmendä talaria, waiwaisille yxinäns, ja älkön ikänäns todistajaxi kelwatco. Joca lahjoilla, lupauxilla, uhcamisella, eli muulla tawalla, on jongun saattanut wäärin todistamaan; seisocon saman rangaistuxen. Jos asia käy hengen, eli cunnian päälle; sijtä säätän 60. Lugusa 1.§. Pahategon Caaresa.

19.§. Jos jocu teke muusa tilasa wäärän walan, cosca Tuomari hengellisen eli kirjallisen walan hänen päällens pannut on; wetäkön myös sackoa neljäkymmendä talaria, waiwaisille yxinäns, ja olcon cunniatans paitzi.

20.§. Päällecandajan todistajat pitä ensisti cuuldaman, jos he läsnä owat, ja sitten wastajan: Jos jombicumbi rijta-weljistä pois on, ja ei osota laillista estettä; nijn mahta se, cuin läsnä on, andaa cuuldaa hänen todistajans, jos hän tahto, ja Tuomari ei löydä heitä estettäwäxi. Jos todistajain puhet owat pimiät eli toinen toistans wastan; nijn mahta Tuomari asettaa todistajat cuulleldawixi suutasuxin, totuutta sen cautta edessaadaxens: ja olcon sitten sillä rijta-weljellä todenpuoli, jolla parhat todistajat owat, jotca caickein-selkiämmät perustuxet ja asian-haarat edestuowat. Jos molemmin puolin owat yhtähywät todistuxet ja todistajat; nijn seisocon ne, jotca wastajan warjelewat: sillä Tuomarin tule pikemmin wapahtaa cuin langettaa.

21.§. Todistajat pitä erittäin cuulleldaman, nijn ettei cumbican tiedä, mitä toinen todista. Ei mahda rijta-weli puhella ja kysymyxillä estää eli secoittaa todistajata, cosca hän todistuxens teke: Jos sitten tarwitan lawiammalda kysyä todistajaa jostacusta asianhaarasta; olcon Tuomarilla sijhen walda: seisocon myös rijtacumpaneille wapana, Tuomarin cautta todistajalle edespanna nijtä kysymyxiä, jotca asiaa oikein coskewat.

22.§. Jos nijn tapahtua taidais, että Tuomari pelkäis, todistajan pelwosta eli arwosta sitä cohtan, jota wastan hän todista, ei rohkenewan selkiästi ulossanoa sitä cuin hän tietä toden olewan; nijn mahta se todistaja ensist yxipuolisesti cuulleldaa, nijn että rijta-weljet ei läsnä ole, ja lukecon Tuomari sitten hänen todistuxens ylös heidän edesäns; andacon myös todistajan wielä cuulleldaa heidän läsnäollesans, jos he sitä tahtowat.

23.§. Jos jocu, jolla ei wielä Oikeudenkäymistä toisen canssa ole, pyytä, että todistaja ijän, sairauden, poislähdön, eli muun tapauxen tähden cuullelda mahta, totuuden wahwistuxexi, jos edespäin tarwe tulis; tiedustacon Tuomari, jos syitä esteen on heitä wastan: ellei sitä löydy, nijn cuullelcon heitä, ja kysykön wisusti caikesta cuin walistuxexi sijhen asiaan tulla taita: ja seisocon sen tahdosa jota todistus coske, että sitten, cosca rijta ylöstule, hänen estens ja muistutuxens samoja todistaita ja heidän todistustans wastan edestuoda.

24.§. Todistajain pitä todistaman sijtä, cuin he itze nähnet, eli asiasa cuullet owat, ja ei sijtä cuin he muiden puhen jälken tietäwät; paitzi nijsä tiloisa, cosca walistusta etzitän sijnä, cuin ennen pitkä aicaa tapahtunut on: coetelcon myös silloin Tuomari cuinga uscottawa se on tainut olla, jolda todistaja sano sen cuullens.

25.§. Jos semmoiset todistajat edestulewat, jotca erittäin cukin itze edestäns ja ei yhtähaawa jotain nähnet ja cuullet owat; nijn tutkicon Tuomari, misä he yhtä pitäwät, taicka asian-haaroista toinentoisestans eriäwät: ja coetelcon sitten, mikä waicutus heidän todistuxillans olla taita.

26.§. Kirjallisella todistuxella ei pidä toden puolda oleman, ellei rijta-weljet molemmin puolin pidä sitä wahwana, eli se tule walalla wahwistetuxi. Jos todistaja on todistuxesans huikendelewainen, ehkä Oikeus anda hänelle tilaa, hywin itziäns ajatella, ja sano nyt yhtä nyt toista, nyt todista nijn olewan, nyt kieldä sen saman; sen ei pidä kelpaman.

27.§. Jos todistaja jotain waiketen sala, cuin hän tietä walistuxexi asiaan tulewan, ja ei sitä cohta Tuomarin waroituxen päälle ilmoita; jos hän sitten, ennen cuin tuomio on asiasa langennut, tule asianhaaroista woitetuxi, että se hänelle tiettäwä on, ja hän sitten wasta sen ilmoitta; wetäkön sackoa caxikymmendä talaria, waiwaisille yxinäns.

28.§. Todistaitten tunnustuxet pitä Tuomarin andaman wisusti ylöskirjoittaa, ja rijta-weljein cuulden ylöslukea, että todistajat mahtawat itzens selittää, jos heidän sanans ja mielens oikein käsitetyt owat, ja wietäkön se sijnä siwusa sisälle. Jos todistaja sitten muista jotain enämmän, ennen cuin asiasa tuomittu on; tehkön sen cohta tiettäwäxi Oikeudelle.

29.§. Caxi todistajaa owat täysi todistus, sijnä cuin he yhtä pitäwät. Yxi todistaja itze asiasta, ei mahda käydä enämmästä cuin puolesta todistuxesta: ja silloin pitä sen, jonga päälle cannetan, walalla itzens puhdistaman. Ellei hän ole sen laitainen, että se hänelle myöden annettaa taitan; nijn ei mahda händä asiaan langetettaa.

30.§. Cusa ilmeinen, ja toden muotoisten tietoin päälle perustettu mainio, eli muut sitowaiset asianhaarat ja aihet owat sitä wastan jonga päälle cannetan, mahta myös Tuomari puhdistus walan päällepanna. Mutta ei mahda se muulloin tapahtua, cuin hätätilasa, ja cosca totuus ei muutoin tiedustettaa taida. Jos asia käy hengen päälle; nijn ei pidä puhdistus walalle tuomittaman.

31.§. Tuomari pangon sen eteen, joca walalla itzens puhdistaman pitä, wissin päiwän, mieldää itziäns, jos hän sitä halaja, maalla likimmäiseen Käräjään, ja caupungisa corkeimmaxi yhden cuucauden. Jos hän silloin tule ja ei woi walaa tehdä, olcon asiaan langetettu. Ellei hän tule, ja ei anna laillista estettä tietä; olcon sama laki. Jos hän osotta laillisen esten; pangon Oikeus toisen päiwän hänen eteens. Jos Lalmanni langetta jongun walalle, nijn pitä hänen sen tekemän, ennen cuin Käräjä päätetän: ellei hän itze läsnä ole; tehkön walan likimmäisen Tuomio-istuimen edesä paickacunnasa, sen ajan sisällä, cuin Lalmanni eteen-kirjoitta.

32.§. Jos rascaisa ricoxen-asioisa on enä cuin puoli todistusta sitä wastan, jonga päälle cannetan, ja hän cuitengin kieldä työn: ja Tuomari löytä että waara on walapattoisudesta; jättäkön asian tulewaan aicaan, cosca se taita ilmandua.

33.§. Päällecandajan pitä candens laillisesti todexi saattaman: eli olcon wastaja wapa. Jos wastaja eteen-käändä jongun asian-haaran, sillä puhdistaxens itziäns: pitä myös hänen sen todistuxella wahwistaman.

34.§. Walalla taitan wastata, ja ei päällecanda. Jos yxi taritze toiselle walaa, ja hän tyty sijhen jolle wala taritan; nijn mahta hän puhens walalla wahwista, joco hän on päällecandaja eli wastaja. Mutta ei mahda se ricoxen-asioisa tapahtua.

35.§. Cosca warcaus on tapahtunut; olcon asianomaisella walda walalla täyttää, cuinga paljon häneldä warastettu on, ellei sitä muulla tawalla löyttää taita. Jos warastettu calu ei ole käsijn saatu, että se catzeldaa ja arwattaa taitan; nijn mahta se, jonga oma se on, walallans wahwistaa, mingä werta se oli. Sama oikeus olcon sillä, joca tulipalon cautta on wahingota kärsinyt; cosca sitä ei muutoin arwattaa taita.

36.§. Tunnustettu asia on nijn hywä cuin todistettu: cosca se, jonga päälle cannetan, ja lailliseen ikään tullut on, eikä ole mielipuoli, wapamielisesti tunnusta asian Oikeuden edesä, ja ei ole sijhen kidutettu, peljätetty, eli petollisesti wieteldy. Mutta ei pidä ketän ricoxisa, jotca hengen päälle käywät, langetettaman oman tunnustuxen päälle, ellei nijtä asian-haaroja löyttä, jotca tunnustuxen wahwistawat.

37.§. Jos jocu ricos-asioisa sidotan asiaan, selkeillä perustuxilla, ja täysillä todistuxilla, waicka händä ei taita saataa tunnustuxeen; sijnä ei pidä hänen kieldons kelpaman. Ei mahda Tuomari eli Käskynhaldia andaa ketän tunnustuxeen kidutettaa ja waiwattaa: Jos jocu sen teke; kärsikön sen jälken cuin asia on. Suurisa ricos-asioisa mahta Tuomari cowemmalla <278> wangiudella coetella saadaxens totuutta ilmeen; cosca sitowaiset aihet ja asian-haarat löytän sitä wastan, joca edesannettu on: käykön cuitengin sen canssa carttamisella.

XVIII. Lucu. Sijtä / joca tule rijta-weljesten Oikeudenkäymisen alla sisälle / ja tahto puhua asian.

1.§. Cosca nijn tapahtu, että rijta-weljesten rijdan alla sijnä asiasa, joca haastettu on, jocu tule, joca eikä ole haastettu eli haastaa andanut, ja ano cuulduxi tulla, sentähden että asia händä eli hänen oikeuttans coske: jos hän osotta sijhen perustuxen; nijn andacon Tuomari hänen saada tiedon sijtä, cuin sijnä puhuttu ja kirjoitettu on. Jos hän sitten pitä yhtä jommancumman canssa nijstä jotca rijtelewät; cuulcon Tuomari hänen perustuxens, ja tuomitcon nijn caickein heidän wälillens.

2.§. Jos hän puhu molembain rijta-weljein oikeuden päälle; pangon Tuomari hänen eteens ajan, että maalla likimmäisesä Käräjäsä; ja caupungisa wissin päiwän sisälle, laillisen haaston jälken puhens päättää, jos ei he caicki sowi, että asia cohta tuomitaisin.

3.§. Jos jocu asia on wedon cautta tullut Lalmannin ja Raastupa-oikeuteen, eli Howrättijn, ja yxi toinen wasta siellä itzens edesanda: jos hänen puhens löytän sencaldaisexi, cuin 1.§. sanotan; käykön sen canssa nijncuin siellä eteen kirjoitettu on. Jos se on sencaldainen, cuin 2.§. sano; nijn lykätkön Oikeus sen laillisesti wedotun asian ylös, ja osottacon hänen puheens ensimmäiseen Tuomio-istuimeen; ellei nijn ole, että caicki sijhen tytywät, että se mahta päätettää sijnä Oikeu-desa josa hän itzens edesandanut on, ja Tuomari coettele sen taitawan tapahtua.