haku Historian äärelle kartta
uutta hakemisto

Sisällys * Seuraava

KRISTOFFER KUNINKAAN MAANLAKI: PAINETUN VERSION ESIPUHE
AGRICOLA


Esipuhe.

"Suomen kielen muistomerkkien" sarjan toisena osana julkaistaan nyt täten vanhin säilynyt laajuudeltaan huomattava muistomerkki suomen kielen käytännöstä maallisella alalla - Herra Martin tekemä Kristoffer kuninkaan maanlain suomennos, joka todennäköisesti on valmistunut samana vuonna kuin ensimäinen suomalainen uusi testamentti, v. 1548. Samalla kuin viittaamme puheenalaisen sarjan syntyyn, tarkoitusperään ja aiottuun laajuuteen nähden sarjan 1:sen osan esipuheeseen, saamme tämän osan julkaisusta kertoa seuraavaa.

Herra Martin maanlain suomennos on meidän päiviimme säilynyt viitenä eri käsikirjoituksena. Suomalaisen Kirjallisuuden Seuran tekemän päätöksen mukaan oli näistä vain todennäköisesti vanhin, Tukholman kuninkaallisen kirjaston käsikirjoitus, sellaisenaan julkaistava. Neljää muuta käsikirjoitusta Seura ei katsonut olevan syytä julkaista yhtäjaksoisina, vaan liitteen muodossa, jossa poikkeavaisuudet ("lectiones variae") perustukseksi pannusta käsikirjoituksesta tarkalleen oli otettava huomioon.

Selonteon eri käsikirjoituksista ja niiden suhteesta toisiinsa samoin kuin julkaisutavasta jätämme siksi, kunnes julkaisun jälkimäinen osa ilmestyy. Tässä on vain mainittava, että esilläoleva teksti on diplomaatisella tarkkuudella painettu Tukholman kuninkaallisessa kirjastossa säilytetyn käsikirjoituksen mukaan, yleensä noudattaen samoja julkaisuperiaatteita kuin "muistomerkkien" 1:sessä osassa.

Puheenalaisen käsikirjoituksen mukaan on K. Grotenfelt jo v. 1886 Virittäjän (vanhan jakson) II:ssa osassa julkaissut Kuninkaankaaren. Valmistava työ täydellisen julkaisun aikaansaamiseksi pantiin alulle toista vuotta myöhemmin. Kun allekirjoittanut Setälä kevättalvesta v. 1888 kävi tutkimusmatkalla m. m. Upsalassa ja Tukholmassa, niin hän yhdessä nykyisen dosentti K. B. Wiklundin ja nykyisen prof. J. J. Mikkolan kanssa ryhtyi toimiin Tukholman kuninkaallisen kirjaston käsikirjoituksen jäljentämiseksi. Hrat Wiklund ja Mikkola alkoivat aluksi itse toimittaa jäljennöstyötä, jonkun kerran myös allekirjoittanut Setälä, joka sillä välin oli kiinni muussa työssä, siihen yhtyi, mutta pian huomattiin jäljennöstyö saatettavan jättää taitavan ja tottuneen puhtaaksikirjoittajan huoleksi. Sittemmin allekirjoittanut Setälä yhdessä hra Wiklundin kanssa Upsalassa, jonne käsikirjoitus saatiin lainaksi, huolellisesti vertasi sekä ennen painetun osan että vasta tehdyn jäljennöksen alkuperäiseen käsikirjoitukseen.

Täten syntynyt verrattu jäljennös on ollut käsikirjoituksena kirjapainossa, mutta kaikki korrehtuurit on luettu alkuperäisen käsikirjoituksen mukaan, jonka lainaamisesta tänne julkaisutarkoitusta varten lausuttakoon sydämellinen kiitos Tukholman kuninkaallisen kirjaston johtomiehille. Itse julkaisutyön ovat suorittaneet allekirjoittaneet Setälä ja Nyholm. Kustakin arkista on allekirjoittanut Nyholm lukenut kaksi korrehtuuria, ensimäisen ja kolmannen, allekirjoittanut Setälä yhden, järjestyksessä toisen. Sen lisäksi julkaisijat ovat yhteisesti neuvotelleet epävarmoista kohdista käsikirjoituksessa, ennenkuin mitään arkkia on lopullisesti painoon hyväksytty. Täydellistä johdonmukaisuutta ja virheettömyyttä ei tietenkään ole voitu saavuttaa. Toivottavaa kuitenkin on, että eri käsikirjoituksia keskenään verrattaessa vähimmätkin painovirheet tulevat huomatuiksi ja oikaistuiksi.

Helsingissä tammikuulla 1905.

E. N. SetäläM. Nyholm


Sisällys * Seuraava

Agricolaverkon vintti