Lue tämä huomautus! Edellinen * Sisällys * Seuraava KRISTOFFER KUNINKAAN MAANLAKI: KUNINKAAN KAARI 1-15 AGRICOLA Käsikirjoituksen 1. sivu kuvana 1. Cap. Rotzin valdacunda ombi paca- naitten olemuxest yhten tullut. Swean maasta Ia Gotan. Swea cutzuttin Pohian puoli metzä, ia Gota Etälen puoli. Caxinaiset ouat Gotadh Rotzis, Itä Gotat ia länsi Gotat. Ei löytä Gotan nime muilda mailda wahuana seisouan, mutta Swean waldacunnas, Sillä että nijstä wloshaioitetan Gotan nimi muille maille, quin Ramattu sanopi. Täsä waldacunnas on Seitzemen Pispan Hijppacunda, ia yxi toistakymmendä lakimiescunda, heidhen maiains iälken. Ensimeinen on archipispan hijppacunda Vpsalos, iosa on yxi lakimiescunda, ylitzen caiken ylimaan. Toinen ombi Ieneköpungin hijppacunda, iosa on caxi lakimiescunda; Itä Götein maa ia Ölandin maa. Colmas on Skaran hijppakunda iosa on caxi lakimiescunda, etelä Götein maa ia Warmlandin maa. Nelies on Strengneisen hijppacunda, iosa on caxi lakimiescunda, Söderman maa ia Närickän. Widhes ombi Westerårsen hijppacunda, iosa on caxi lakimiescunda, westmannan maa ia dalan. Cwdhes on wexiön hijppacunda, ioca ombi Tihan kihlacunnan lakicunda. Seitzemes on turun hijppacunda, iosa ombi caxi lakimiescunda, 2. cap. Pohia Suomi ia Etelä Suomi. Ylitzen caiken Ruotzin ei pidhe oleman mwta quin yxi kuningalinen Crunu, ia yxi kuningas, ionga tule hallita ia wallita, linnat ja maakunnatt, Wpsalon coruen ia crunun hywydhen, ia caicki kuningaliset oikeudhett ia tulott, erinomaisest itzellens omista, Murhain sakott, wierahatt perimiset ia caickein syidhen sakott ylitzen caiken Ruotzin, quin laki ia oikeus anda. Quitengin nijn että ne hengelliset ia mailmaliset wapamiehett, nautitzis heidhen Preuilegiens ia wanhatt wapaudhet. Ei mitän näistä ennein nimitetyist, quin nytt sanottu on, mahda kuningas wähetä, toisen kuningan edhest. Ios iokun kuningas sen tekis, nijn ombi sille kuningalle walda ioca iälkin tule sitä oikeudella iällens otta, ia omista, ios hen woipi. Caicki ne quin henen waldakunnasans rakendauat ia asuuatt, tule cwlla hendä, ia pitä hänelle nöyrett oleman, hänen käskyns pitämen, ia paluelust tekemen; Erinomaisest, maan Raioilla, maata warieleman, ia henen waldacundans lisämen, ios hen sihen woimallinen ombi. 3. Nytt tule Ruotzin waldacundahan kuningas wloswalitta, ia ei peritä, ios he ouat kuningan mistanet tällä taualla. Ios ei Siselsyndynyen kuningan poikia ole. Silloin pitä lakimiehet iocaitzen lakicunnastans caikein suosiost, quin heiden <<lakicunnasans.>> lakicunasans asuuaiset ouat, ottaman~ 12. miestä, ne parhat ymmerdhyxest ia tiedhost, ia nijdhen cansa päiuän edhel tiädhystein nimitöxelle tulla Moran käreiän kuningast wlos walitzeman : Ensimeisen änen pitä ylismaan lakikunnan miehen pitämen, ia ne iotka henen cansans ouat, nimitetyt kuningast wloswalitzeman. Sitälähin iocainen lakicunnan mies, toinen toisens peräst, Södermannein, Länsi Götein, Ölandein, Tijhan kihlacunnan~, Etelä Götein, warmlandin maan, Närikein, westmannein ia Suomen~ maan, neidhen tule händä kuningaxi walita ia duomita, maata hallitzeman~, waldacunda wallitzeman, lakia wahuistaman, ia rauha pitämen. Silloin duomitan hän wpsalon corues, ioca yxi on sisäll waldacunnan syndynyest ia erittäin kuningan poist, ios nijtä täytymen on, quin ennein sanottu on. Caikein näinnen~ lakicundamiesten änellä, ia nijdhen qu~i~n nämä nimittänet ouat, pitä kuningan wlos walittaman~ ia duomittaman~, ia sitte caikilda wastan otettaman. 4. Kuningan wala. Nytt sama päiuän ia paikas tule kuningan caikille waldacunnan asuuaisille, colminaisen walans wannoa ia wahuista. Ensimäinen articulus on, että henen pitä Rakastaman~ Iumala ia pyhä seuracunda, ia oikeudhella sitä wahuista, caiken kuningallisen oikeudhen kohdallans pitä, krunulle ia caikille Ruotzin cansalle. Toinen articulus on, että hänen pitä caickia totutta ja hurskautta wahuistaman~, rakastaman ia tädhellä pitämen; ia caicki wäryttä, walhetosta ia nuriutta soluaiseman eli alaspainaman~, sekä oikeudella että henen kuningallisella woimallans. Colmas articulus on että hänen pitä toimelisen ia wskolisen caikille cansallens oleman, nijn ettei hänen pidhä ychtän köyhä eli rikast turmeleman hengellä eli hywydhellä, iold eikä se ole ennein lailla woitettu, eli sorttu oikeudella. Ei pidhä henen millän moto iotakan hyuyttä, maata eli maanpälist keldäkän ottaman, taicka pois andaman, paitzi lakia eli lainduomiota. Nelies on, että hänen Rotzin Radhimiesten cansa, pitä Ruotzin waldacunnan hallitzeman ia wallitzeman nijdhen cansa, iotca Ruotzin waldacunnast sukuisin ouat, ia ei wierasten, ia ettei hän wlko sukuista miestä hänen radhins ota, ia ei anna sen linnoia eli maata hallita, mwtoin ios nijn on, että kuningas taita kiusata totudhes, että nijn wanha hyuyttä eli omistosta on wpsalon corues taicka krunun hallus, ettei yxikän muista, eli wanha tietoa ole, quinga se ensin krunun ala tuli. Widhes articulus on, että kuningan tule wariella linnat ia maacunnat heidhen aiastaikastens saalihins cansa, ia maan raiat wariella woimans iälkin nijn ettei ychten näist edhelnimitetyist wähenny, sen kuningan edhest, ioca iälkin tuleuainen ombi, sillä että hän mahta ojkeudhella ne iällens omista, ehkä se olis kuningan waldacunda, Greffuicunda taicka wähembi. Cwdes articulus ombi, kuningan tule elä wpsalon corues krunun hyuydhellä, ia aiastaikaisill wlostegoilla hänen maaldans, ia ei yhtän wtta weroa, eli lakia ia raskautta maansa pälle panna eli laskea, mvtoin ios nijn tapachtu. Ensin ios wieras sota ioucko pakana eli christitty tahto hänen maatans turmella, eli ioku maalla asuuainen asetta itzens kuningast wastan, ia ej voi kuningas mwtoin itzens wariella : Taicka tachto naitta lapsens poian eli tyttären. Eli kuningan pitä krunattaman, eli Eirikin retke aia Taicka kuningas taruitze huonestans eli wpsalon corpia rakennutta. Sencaldaisis asiois taicka muisa sencaldaisis, nijn pitä caiken Ruotzin cansan kuningallens cwliaiset oleman, ia hänen tahdons tekemän, caikis nijsä quin hänen ia Ruotzin waldacunnan tarpexi tuleuat elj sopiuat, ia ei mahda yxikän tochtia sitä wastanseisoa eli neuuolla taicka woimalla, sen rangastoxen pälle, quin edhespäin corkeimman syidhen cares selkiästi eroitetan. Seitzemäs on, että kuningan tule sitä christilistä kirkoa wanhurskan opetuxen cansa, wahuista. Riddareilla ia Swenneille, ia iokaitzens heidhen perhellens ia kardanoillens, caicki wanhat wapaudhett, tilat ia preuilegiat pitä paitzi krunun oikeudhen wahinkot, ia Ruotzin lain, qu~i~n ychteinen cansa hyuäl mielel ia suosioll wastan ruuennet ouat, pitämen, wahuistaman ia warieleman, nijn ettei yxikän wärä laki käy ylitzen oikeata laki. Erinomaisest nijn ettei ioca wieras oikeus wedhetä waldacunnan cansan raskaudexi, ia ettei ioku wsi laki panna cansan pälle, paitzi heidhän tachtons ia mielisuosiotans. Hänen pitä mös caiken cansans rauhas ia wapaudhes pitämen, eroittadhen ne siuiätt, iotca siuiesti ia laillisest suostuuatt elämän, nijn hyuästi nijldä omaisilda hillimättomildä quin wierahildakin. Eroittain mielesens pitä, muista ia wahuista, kirkon rauhan, käreiän rauhan, waimon~ rauhan, ia kotå rauhan. Rauha lisätä ia rauhatoindtt meno wähendä, sen ielken qu~i~n kuningal on woima. 5. Quinga Kuningan~ tule wannoa. Nytt tule kuningan walans wanno kirian ia pyhydhen pälle kädhens laske, ia näin sanoa. Nijn rucoilen minä Iumalan oleuan minulleni wschollisen sekä hengelle että sielulle, ia caicki pyhydhet ia pyhittäuet, iotca minun pyhittäuet, että minä caicki nimitetydh ia ylesluetut articuluxet, tachdon wahuista ia pitä, minun parhan taitoni ia mieleni tiedhon iälkin. Ia tule kuningan yles oiettun kädhens cansa Iumalalle ia caikelle cansallens colminaisen wschons luata ia walans pitä caikelle cansallen~s sekä nuorille että wanhoille, nijn syndyneille quin syndymättomille, nijn rackahalle quin rakastamattomjlle, nijn pois oleuaisille quin tykön oleuaisille, ia kuningalliset walat ylistä ia ei ychtän rickoa, wan paremin lisätä caikella toimella, erinomaista kuningallisella rackaudhellan~s, iumalan rackaus olkan meidhen kuningan cansa, ia caiken hänen cansansa cansa. Cosca hän on nein lakicunda miehildä ia nimitös miehildä wlosualittu ia kuningaxi duomittu, ia ombi walans käyny qu~i~n nytt on sanottu, nijn on hän laillisest kuningas ylitzen coko ruotzin wallan. Sijttä mahta hän länit laitta, waldacunnans hallitta ia caicki tehdä, quin ennen sanotut ouat. Ei mahda yxikän häneldä läniä truuata eli pytä, paitzi hänen hyuä tachtoans, ia eroittaiden, hänen armoians nauttidhen. Samallamoto mös waldacunnasans ylimäisen käskyn ia duomion omista, ylitzen caiken mailmalisen duomaritten ia nijn mös cansan candeet täydhen etzikön ia totudhen iälkin cwlla, cosca hän tacto, quin lain oikeus toimelisest andabi. 6. Nytt tule lakj cunnan miesten ylimalda, ia iocaitzen henen lakicunnastans ia caiken cansan tykön olles, cosca kuningas otetan, nämä walat käydhä. Ensimäinen articulus on, että caicki cansa quin Ruotzis asuuainen on, pitä hänen kuningasna pitämen hänen waldans ia caickia hänen kuningallist oikeuttans wahuista. Toinen articulus on, Että meidhän pitä hänellä cohtulisen cwliaisudhen osottaman, ia hänen käskynsä täyttämen caikisa nijsä, quin hän cohtudhesa Käskepi, sekä Iumalan että Inhimisten Edhes, hänen Käskiä ia meidhen tähdä caickein oikeuttein iälkin meidhän ia hänen. Colmas on, että me tahdom, hänen wscoliset paluelus miehens olla, erinomaisest sota ioukois maan raioilla, waldacunda ia maacunda hänen cansans warieleman. Nelies on, että ycteisen cansan, ioca algusta on ollut ia wielä nytt on weronalainen tule ia pitä caiki aiastaialiset wlos tegonsa kuningan andaman~, ia edhestoimittaman hyuäl tahdol, ilmain ychtäkän treiskeyttä, itze sen wetämen ia saattaman kuningan tahdon iälkin ia oikeudhen. Sijtte pitä lakicunnan miesten ia caiken cansan heidhän walans wannoman kirian ia pyhitösten pälle. Silloin tule lakicunnan miehen kätens ylös nosta, käskedhen itziens ia caickia cansa nijn Iumalan autta, sekä hengelle että sielulle, caiken mailmalisehen cunnian ia caiken pyhytten ia pyhitöxen, iotca henen pyhittäuätt, että he caicki ylesluetutt articuluxet ia nimitetytt, tahtouat kuningallens pitä ia wahuista, ia parhan taidhons ia mielens tiedhon iälkin ylösnostetuidhen kättein cansa iumalalle ia kuningallens, wapaan eli wahuan wscon luata, ia heidhän walans täyttä. Ia mös näinnein walan cansa, ia wscon lupausten, quin lakicunnan mies ia ycteinen cansa ouat luuannuet ia wannonuet kuningallens Käskedhen sekä nuorille että wanhoille syndyneille ia syndymättömille rackaille ia rackamattomille, pois oleuille ia tykön oleuille, iotka walan wannoit ia vschon lupaisit luiasti ia ilmain rickomatt pitämen. Nytt tule kuningan hänen Eirikin retkens aia ia maan miehet pitä händä seuraman, ia mwtten paneman, ioidhen puolest, hän wapaast ia keidhollans waelda : Ia ne walat wannoman~, quin ennein ouat nimitetytt : Ia tule kuningas lakicunnan~s maalle, luuata ia toiuotta, että hän tacto heille caicki hänen walans pitä, quin hän wannoi Moran kiuen tykönä cosca hän ensin kuningaxi otettin. Ia tule mös cansan hänellä luata quin he hänelle wpsalos wannoit. Nijn tule hänen myötäpäuiän maatans waelda ia aia. Nijn tule nijden iotka ylismaan lakicunnalla asuuatt seurata händä heidhen lakicunnans ylitzen, nijn Strengneisin. Sijnä pitä Södhermannitt wastan ottaman~, ia händä mwtteen ia Sichtunan Smalandia. walmistoxen cansa seuraman Suintunan. Sijnä pitä länsi Götitt händä heidhen mwttens cansa wastan tuleman, ia seuraman händä maansa läpitzen nijn Midian skogh håleuedhin pälle. Sijnä pitä Smålengitt *Smålenningit* wastan ottamaan ia seuraman händä Iunabeckin. Sijnä tule westgötitt händä wastan ruueta Muutteen ia walmistoxen cansa, ia seurata händä maansa läpitzen Ramundabodaan, Sijnä tule händä Närickein wastan ruueta, ia seurata händä maansa läpitzen nijn Vphoffuan Sildaan. Sijnä tule händä wastan otta, wesmannein walmistoxen ia rauhan cansa, ia seurata händä nijn Östansildaan. Sijnä pitä ylismaliset wastan tuleman, ia seuraman händä wpsalon. Iold ei kuningas taidha tulla Suomen maalle, nijn pitä Dröttsätin taicka iongun toisen kuningan Radhist, Pijspan cansa turust, sekä andaman että ottaman walatt kuningan puolest, ninquin edhel kirioitettu on, ia pitä oleman nijn wahuan quin itze kuningas sen tekis. Nijn on se kuningas maalle ia waldacunnalle toimelisesti tullut, ia Eirikin retkens aianu ia wlosualittu laillisest, ia walains ia sanains cansa maallens ia maansa miehille tehnytt, caicki mitä hänen heille, ia heidhen hänelle tehdä tule. 7. Nytt coska kuningas itze tactopi, pitä hänen wpsalos wihittämän ia Crunattaman, taicka toises paicas waldacunnasans hänen oman tahdons ia tilansa iälkin. 8 Nytt cosca kuningas vlosualittu on, nijn tule hänen Radhins walita ia otta, erittäin ne iotka hänelle ia waldacunnalle taitauat tarpeliset olla ia paluelluxexi tulla. Caxitoistakymmendä tule kuningan Radhis olla Ridareita ia Swennei, ia ei enämbätä eli wseamba nijnnen twle walansa wannoa kuningalle. Ensin tule heidhen wannoa Iumalan ia pyhitösten pälle, quin heitä pyhittäuät, ia caicken mailmalisen kunnian ylitzen, että he tachtouat kuningalle neuuo sitä quin Iumalan edhes, hänelle ia hänen waldacunallens nautittapa ia tarpelinen olis ia ei sitä takaperin iättä, woiman, sukucunnan, naimisen eli ystäuydhen tähdhen. Toinen on että he tahtouat händä wahuista waldacunnan oikeutehen caiken heidhän woimans iälkin, että hän machta caicki ne walat pitä, quin hän waldacunnalles wannonutt on, ia että waldacunda machta hänelle pitä heidhän walans, ia sen saman pitä heidhen mös itze kuningalle toiuottaman. Colmas että heidhen pitä caicki ne sala pitämän, quin kuningas tachto sala olla, ia ei mitäken ilmoittaman, iosta hänelle eli hänen waldacunnallens mahdais iotakin, wahingota tapactua. 9 Ios iokwn pwhw kwningan~ elj hänen radhins päälle. Se quin puhu kuningan eli hänen Radhins pälle yhden eli toisen pälle, sitä quin heidhän wirkans eli cunnians pälle käypi, ia ei woi sitä täyttä tunnustakan sen cwsi toimellista miestä, quin sen cwlit, lekattakan sen caula. Ios hän puhu muita pilka sanoia, quin ei saatu wirgan eli cunnian pälle maxakan 40 marcka, eli maatkan kuningan fangiuxes cukaudhen, södhen wettä ia leipä. 10 Nytt tacto kuningas Naiman käydhä ia emändäns huomen lahiatt anda; ne huomen lahiatt pitä annettaman hänen Radhins suosiolla iotka hänen Radhisans ouat, ia ej mwtoin, quinga palion nijtä pitä oleman. Ei mahda kuningas huonetta eli linna anda, wan andakan maasta ia kardanoista. Ei tule sen huomen lahian edhemmä seisoman quin henen eliaikans. Hänen elämens ielkin, pitä sen krunun ala käymän. Ios se nijn on : Että Drötningh tactopi naidha, taicka wieralle malle mennä, ia ei waldacunnas olla istumisens cansa, nijn tule se kuningan iolla waldacunda ombi, hänen irdhalle laske Radhinsa suosion perästä, quinga palion sen oleman pitä. Ei pidhä yhdelläkän walda oleman, hänen huomen lahians pois otta, nijn cauuain, qu~i~n hän naimata on, ia maalle pysypi : Mutoin ios hän löytän iwri töästä, että hän tachto idzens asetta waldacunda wastan, nijsä quin waldacunnan wahingoxi tapahdhuis, nijn on hän rickonutt huomenlahians irdhottamisens cansa ja ei muton 11 Qwinga wapaus miesten tule kuningastans paluella. Tällä taual tule vapaas miesten heidhen kuningastans paluella. Joca mies wapautta tacto hänen hyfuydhens, mikä hän on Riddari taicka Swenni, ei yctäken eroittadhen, hänen pitä hyfwydhestens crvnvn palueluxen tekemen, ia idze pitämen nijn hyfwen hewoisen, että hän maxa 40 ma~r~ca Ruotzin penningeitä, pareman ia ei paheman, sihen mös täydhet odhatt se rwmin että jalkain pällä, ei mitän eroittadhen, sen iälkin, quin hyfwä mies machta idzens wariella. Joca wuosi wijkon peräst Sant petarin päiven, pitä kilpein katzelmuxen olemen. Wpsalos caikest Wpsalon Pispan hijppacunnast; wästeråxes, wästråxen hijppacunnast; Stregnäisis Södermannin maalda, Örebros, Närikäst, Jäneköpungis, Östergöthin maalda, Kijnd, Tiust, widbro, Idra, Tveta, wistgräna, Wisingzöö, Kalmarisa, fogdi ia Ölandimaa, Ridbåholmis, Tijhan kihlacunda, falckenbäris, molemist Hållandeist, sekä pohia että Etelä, Skara wästergöthin maalda ia Dalast, Tingwallist, wärmlandis; Turgusa caickelda Suomenmalda. Jos nijn taita tapachtu että ioku talonpoijst tacto tulla wapadex nijn tule hän itzens walmista ennen tätä päiwä sekä hewoisen että odhain cansa. Nijn että ne quin kilpen cadzelmust pitä pitämen kuningan puolest, että he näkevet sekä henen miehudens woiman että hewoisen ia odhat ia ios hän woipi sen wapaudhen ylöspitä hyfwydellä. Caicki pitä wapadhet miehet kilpein Cadzelmuxella tuleman, ia ioka mies nijn Riddarit quin Swennitkin heidhen harniskans pällen~s wetämen, ia idze cukin oman hewoisens pälle istuman, walmistettun hewoisen ia kilpein cansa quin io edhellä on sanottu. 12 Kilpein catzelmuxest. Kilpein catzelmus pitä oleman kuningan puolest, iocaitzes paikas quin nimitetytt ouatt, ia sillä aialla. Ne miehett, iotca kuningas neuuon andaiadhens cansa sihen asettanutt ombi. Ios mös iocu nijstä cuolepi, nijn pandakan toinen hänen asemehens, ne pitä catzoman että caicki ne cappalet pidhetän, quin ennein ouat nimitetytt. Sen pitä heidhän nijn wisusti catzoman ia tekemen, että he saauatt sijtä woiton kuningaldans, ia heidhän cunnians sitä rippu ( eli änäne ). Ia ei salliman yhdengen miehen itziens toisin pitä, quin nytt on toimitettu corkean eli matalan, mutta paraman ei paheman, sekä heuoisen että miehen. 13 Jos wapa mies ombi vanha ia voimatoin. Nytt ios wapa mies wanha ombi ia woimatoin nijn ettei hän itze woi paluellust ylöspitä, nijn pitä hänen tuleman kilpein catzelmuxelle, nijdhen etehen, iotka sen pitäuätt kuningan puolest, heuoisens ia otans cansa, ia caiken~ sen walmistoxen, quin siehen taruitan, ia sijnä ilmoittaman~ estehens, ia tuokan yhden miehen cansans, ionga paluelluxen pitä tekemen~ hänen puolestans. Nijn pitä ne, iotca kilpein catzelmuxen edhes seisouatt catzoman hänen esteens ia ios mies, quin hänen edhestens palueleman pitä, ombi keluolinen kuningan paluelluxen taicka ei. Ios mös se mies quin hänen edhestäns paluele luopu hänest, nijn ottakan toisen hänen asemehens eli sians, sillä samalla toimella. Taita mös se ningin olla, että ioku paluellus mies wanhudest eli taudhist ei itze woi, ia hänellä on poica yxi eli enämbi taicka wseambi, iotca palueleuatt toista miestä, ia ei ole aina Jsänsä tykönä, nijn machta isä nautttia heidhän paluelustans, waan ios wielä iakamatt on heidhän waihellans ei suingan mwtoin. Quitengin pitä yhden heistä kilpein catzelmuxella tuleman~, yhden kerdhan ioca wuosi isänsä puolest quin ennen io on eroitettu. 14 Jos wapaus mies tachto pois wapaudhest. Nytt taita se nijn olla, että ioku wapamies tachto wapaudhen alda wlosmennä, ei mahda hän sitä tehdä mualle, quin kilpein catzelmuxella, nijn pitä ne iotca kilpein catzelmusta kurkisteleuat kuningan puolest, tietämän hänen esteens, ia millä toimella hän tacto wapaudest luopua, ia ei mahda hän luopua paitzi heiden luuatans. 15 Ios enä on wapades miehiä, quin yxi eroittamat, quin olis Isä Poica eli weuy, iolla hänen tyttärens on, nijn machta yxi, ioca nijstä on såueliain, palueluxen ylespitä, heuoisen ia otain cansa, quin ennen on sanottu, ia wapactakan caiki ia yhdes ouat tiskill ia lijnall, nijn cochta quin he yhdest eraneuat, ei mahda he sijtte ychten tulla, sen puolest, että he enämbi yhden wapaudhen alla olisit, waan paluelkan itzekukin edhestens, iotca yhdest ovat erannett. Edellinen * Sisällys * Seuraava

Agricolaverkon vintti