Agricolaverkon vintti
-1-Sanan Saattaja Viipurista,Lauvantaina 29. päivä Kesäkuuta 1833.N:o 26. Huomena Nelj. Sunnunt. Kolminaisuud. p. saarnavat: Suomalaisessa seurakunnassa: aamusaarnan Ojennus-huoneen Saarnaja Hougberg; puolip. saarnan Phil. Doktori ja v. Kirkkoherra Wirenius; Ruotsalaisessa: Apulainen Relander; Saksalaisessa: Curam gerens Charenius. Edesmenneessä touko-kuussa oli 25 päivä sangen merkillinen Venäjän maan fabriki historiassa. Hänen Majestetinsä Keisari kutsui omalle puoli päivä pöydällensä kaikkia niitä, jotka hyvillä ja kaunilla fabriki- ja käsi töillä ovat edesauttaneet oman maan tavaran kelvollisuutta ja joiden työt olivat asetetut kansan katsella Pietarin kaupungissa. Pöytä oli valmistettu viidelle sadalle ja viidelle hengelle. Kello puoli neljä tuli Keisari korkian perhensä kanssa ja käski vieraita ottamaan puolipäivä leipää. Hänen Majestetinsa istui pöydän nenässä ja Hänen vastassansa Keisarinna, Perindö-Ruhtinas ja Suuret Ruhtinat Maria, Olga ja Michael. Keisarin oikialla kädellä istui finansi Ministeri ja ulkomaan konsulit, vasemmalla kauppamiehet, fabrikantit ja hantverkkarit. Ministerit, General Adjutantit ja suuremmat vieraat istuivat muiden seassa, niin ettei näkynyt mitään rangin eli säädyn eroitusta. Keisarinnan vaatteet olivat tehtyt oman maan tavarasta. Heidän Majestetinsä ja Korkeudensa puhuivat naaburinsa kanssa ystävällisesti ja hyväntahtoisesti. Ennen loppua nousi Keisari ylös ja joi " niiden terveydeksi, jotka ynnä edesauttavat valdakunnan hyödytystä. " Ja kaikki toivoivat sydämestänsä pitkää ikää, terveyttä ja onnea sille suurelle, hyvälle ja rakkaalle Keisarille, Isän maan kunniaksi ja hyödytykseksi. Jälästä päätetyn puolpäiväisen <> meni kokous toiseen saliin, johon Keisari andoi tuoda myös nuoremmat Suuret-Ruhtinat, ja näytti heitä vieraille ja sanoi: " nämät ovat minun lapseni. " -2-Suuren-Ruhtinan Nikolauksen nosti Keisari käsivarrellensa ja näytti myös kokoukselle. Silloin hävisi kaikkein läsnäolevaisten silmiistä sen korkian Keisarillisen Majestetin kirkkaus ja he näkivät liikutetuilla sydämillä ainoastansa onnellisen isän ja puolison rakastan [!] lastensa keskellä, levittäin rauhaa, onnea ja siunausta kaikille alamaisillensa. Laulu Elämän Nautinnosta. Lauletaan kuin: Poschaluite Sudarina. Luonnon suuren lapsukaiset avaruuden alla, nautitkamme elämätä iloll' ihanalla; pois, pois karvaus, vältä, veljen huolet; pois, pois vallitus, taita tuskan nuolet. Rakkaus on tuskan alla rinnassamme täällä aina, niin kuin päivän paiste syksyisellä säällä; pois, pois vihainen välildämme vaino; pois, pois sulainen kateuskin kaino. Ilon aamu autuas on nytkin alkavainen, riemun päivä ruskottaapi kaunis, koittavainen; pois, pois turmelus, hyvin hyvä käytä; pois, pois huokaus, toivoll' onni täytä. -3-Kyllä kalma ennustaapi, ettäs olet mulda, että kaikki katoaapi kauneus ja kulda; pois, pois kuitengin kuolon pelko peitä; pois, pois pikemmin murhe musta heitä. Missä liene muuttumaton olo maamme päällä ? tytyväisyys ombi vasta onnen täyte täällä; pois, pois viipykön murhe-päivä meildä; pois, pois pysykön itku ilon teildä. Seka Sanomia. - Venäjän maalla on nyt kieletty julkisesti myydä orjia ilman maata. Jos jonkun Aateli-miehen irtinäinen orja-väki tulisi hänen veloistansa menemään, niin lunastaa Kruunu heidät, antaen 300 ruplaa mies-puolesta ja 150 ruplaa nais-puolesta, niin pian kuin he ovat henki-kirjotuksissa ja näin muodoin tulevat he Kruunun hallituksen alle. - Vanhoina aikoina, ennen kuin opettiin kirjoja painamaan, piti heitä kirjoitettaman ja siihen aikaan olivat he hyvin kalliit, semminkin kuin silloin ei löytynyt niin monta kirjoittajaa kuin nyt. Vuodena 690 Kr. s. j. antoi muutama kuningas 800 atraa maata kirjasta ja yksi rouva 200 lammasta postillasta. Vuonna 1200 Kr. s. j. möi monjahta Munkki Pyhän-Raamatun seitsemästä kymmenestä Markasta, joka siihen aikaan oli suuri summa, sillä yhdellä markalla ostettiin silloin orja-vaimo lapsinensa eli myös hevonen. - Eikö meidän pitäis kiitollisuudella nautita niitä lahjoja, joita kirjain painaminen meille saattaa ? -4-Kesäkuuta Minä päivänä. Laivain nimi. Skepparit. Mihinkä paikkaan. Millä Lastilla. 23. p. Flora. A. Wollf. Cronstad. Tyhjänä Ball. St. Mitrofan. A. Jelimoff. St. Petersburg. Viljalla. St. Dimitri. Ph. Jegoroff. D:o. St. Stephan. K. Wlasoff. D:o. 24. p. St. Andreij. P. Andrejeff. D:o. Erindring. J. Olsen. D:o. Tyhjänä Ball. Johanna Marg. H. Arentz. D:o. 26. p. Redlichkeit. C. Kyhl. Lybeck. 27. p. Brodrick. R. Peart. Köpenhamn. Mariana. A. Murij. Fredrikshamn. Lautoilla. Hoppet. A. Leander. Pargas. Kalkilla. 28. p. Nancij. W. Hall. Rostock. Lautoilla. Anne. G. Wright. Hull. Seuravaiset ovat täältä pois lähteneet : Kesäkuuta. Millä päivällä. Laivain nimi. Skepparit. Mihinkä paikkaan. Millä Lastilla. 20. p. Joann. P. W. Husberg. St. Petersburg. Tyhjänä Ball. 22. p. Place. Th. Harland. Hull. Lankkuilla, Battens Schwan. C. B. Krafft. Bourdeaux. Lautoilla, Potaska. St. Gregorius. D. Morin. St. Petersburg. Tyhjänä Ball. Windsor. A. Finlay. Boston. Lankkuilla, Battens 27. p. Immanuel. J. Martini. Bourdeaux. Lautoilla. Mercurius. J. P. Hoefft. D:o. Mariana. A. Muri. Fredrichshamn. Tyhjänä Ball. 28. p. Erindring. J. Olsen. Köpenhamn. Lautoilla. Flora. A. Wollff. Öresund. Viipurissa, painettu A. Cederwallerin tykönä vuonna 1833. Imprimatur. Censor Joh. Thessleff.
|