Agricolaverkon vintti
-1-Sanan Saattaja Viipurista,Lauvantaina 3. päivä. Elokuuta 1833.N:o 31. Huomena Yhdeks. Sunnunt. Kolminaisuuden päiv. saarnavat: Suomalaisessa seurakunnassa: aamu-saarnan Phil. Doktori ja v. Kirkkoherra Wirenius; puolip. saarnan Theol. Doktori ja Rovasti Ottelin; Ruotsalaisessa: Apulainen Relander; Saksalaisessa: Curam gerens Charenius. Moriani Gustache. Parisissa asuu moriani Gustache, jolla on ollut niin erinomainen hyvä käytös, että hän Ransuskan Akademialda on saanut palkinnoksi 5000 ruplaa. Hän syndyi vuonna 1778. Domingon saaressa ja oli orjana. Nuorudesta asti piti hän kanssakäymistä valkeain ihmisten kanssa ja otti heistä oppia, niin että hänen herransa oli sangen tyytyväinen hänen kanssansa. Koska aika tuli, että morianilaiset orjat Domingon saaressa nostivat kapinan herrojansa vastaan ja pyysivät tappaa kaikki valkeat ihmiset, niin Gustache vaaroitti näitä, että monda pääsi pakoon. Hän pelasti oman herransa amerikanilaiseen laivaan, johon hän myös pani lastin sokuria, että he sillä saivat rahaa ja elivät. Merellä tuli ryövärilaiva vastaan, otti heildä pois laivan lastinensa ja teki heitä vangiksi, mutta Gustache piti salaista neuvoa laivamiesten kanssa; he karkasivat ryövärien päälle, koska ne söivät puolipäivästä ja veivät heitä sidottuna duomiolle. Koska muutaman ajan perästä kapina Domingossa oli lakannut, palasi Gustache herransa kanssa sinne takasin, mutta tämän täytyi taas kohta paeta pois ja Gustache seurasi vanhaa herraansa. Koska tämä tuli sokiaksi niin Gustache nousi varhemmin ylös aamulla ja oppi lukemaan, ja luki herrallensa kirjoja, ajan ratoksi. Tämä erinomainen <> uskollisuus ja rakkaus liikutti Gustachen herraa, niin että hän päästi händä orjuudesta vapaaksi ja jätti hänelle kuollessansa 12,000 ruplaa, paitsi muuta omaisuutta. -2-Hän on nyt Parisissa ruoan tekiänä, jossa työssä hän on sangen taitava, ja mitä hän on saanut vaivallansa on hän jakanut tarvitsevaisille. Seka Sanomia. Orel nimisestä Venäjän kaupungista kirjoitetaan, ettei siellä sitte 1. päiv. kesäkuuta ole ollut sadetta. Sekä viljat että ruohot olivat jo lauhtumassa koska 10 p. heinäkuuta vähän alkoi sataa, mutta äkkiään nousi hirmuinen tuuli ja rupesi kovasti satamaan ensin vettä ja sitte rakeita, jotka peittivät maan suurilla jäillä ja särkivät suremman [!] osan ikkunalasia kaupungissa. Tuuli kaasi ja vahingoitti paljo puita ja nosti kattoja. Enämbi kuin viisi kymmendä virstaa ovat viljat peräti hävitetyt. - Ibrahim Pascha on jälestä päätetyn rauhan pois vienyt sotajoukkonsa Pienestä-Aasiasta, ja Venäjän sota-väki, joka oli Turkkilaisilla apuna, käändyi 10. p. heinäkuuta Turkin maalda takasin omalle maallensa. - Viron maalla toivotaan hyvää vuoden-saalista. - Engelskan aviisissa kirjoitetaan: " näinä päivinä kuoli Broughissa Englandin maalla konnikainen, joka oli syntynyt ennen vedenpaisumista. Tämä konnikainen löydettiin, muutamia kuukausia sitte, suuressa kivessä, joka särettiin myllykiveksi, ja jossa hän tuhansia vuosia oli suljettuna. Ei se ole ensimmäinen kerta, kuin tainkallainen asia on tapahtunut. Englandissa, Rankriikissä ja muilla mailla on monda kertaa löydetty kivien sisässä eläviä konnikaisia, jotka jo olivat syndyneet ennenkuin kivi tehtiin, mutta ne ovat kuolleet kohta sen jälkeen, kuin he joutuivat päivän valoon. Se, josta nyt puhutaan, eli vielä muutamia kuukausia jälestä. " - Saksan maalla ovat viina-marjat tänä kesänä hyvästi menestyneet. - Työmies, joka heinä-kuussa kaivoi ojaa Strengnesin kaupungin pellolla Ruotsin maalla, löysi potin täynnä kaikellaisia hopiaisia kaluja ja rahoja, jotka painoivat ylimalkain 106 luotia. -3-- Caën nimisessä kaupungissa samalla maalla pääsi vangi karkuun vaimonsa neuvolla. Vaimo sai luvan mennä miehensä luoksi vangihuoneeseen ja pani omat vaatteensa miehen päälle. Mies meni vaimona ulos ja vaimo jäi miehen siaan vangeuteen. Kohta havaittiin petos ja vaimo vietiin duomion eteen, mutta duomari, liikutettu täldä avio-rakkaudelda, päästi vaimon vallolleen ja andoi vangihuoneen vartialle rangaistuksen, ettei hän paremmin katsonut perään. - Paderbornin kauungissa Saksan maalla oli parannus-huoneessa nuori mies Kaspar Kreite, jota ei voinut haudata ennenkuin kolme viikkoa sen perästä kuin händä nähtiin kuolleeksi, sillä hamaan kahteenkymmeneen päivään asti ei hänestä ollut kuoleman merkkiä. Koska hän jo päivän oli lakannut vetämästä hengeä aukenivat hänen silmänsä uudestaan ja hänen suonensa kävivät muutamia minutia. Pienet polttohaavat, joilla koeteldiin jos hän eli, andoivat märkää kolmandena ja neljändenä päivänä. Viidendenä päivänä liikutti hän kättänsä; kuudendena ja yhdeksändenä hiestyi vähän toinen kuve. Jäsenet pysyivät notkiana ja huulet punaisena, ja kasvot olivat niinkuin elävällä ihmisellä kahdeksan toista kymmendä päivää. Yhdeksän toista päivää pidettiin händä lämbymässä kammarissa, jossa ei tundunut mitään ruumiin haisua. Vasta 20. päivän perästä tulivat häneen kuoleman merkit, ja arvattava on, että hän siihen asti oli elossa, ja jos händä olisi ennen haudattu, niin olisi hän eläväldä joutunut maahan. - Portugalista kuuluu, että eteläpuolella Lissabonia on 1000 miestä Don Miguelin sotaväkeä ja 500 milisi-sotamiestä mennyt Don Pedron puolelle. Lagos kaupungissa on Don Pedron genraali Billaflor löytänyt 40. tykkiä ja 4000. naulaa ruutia; hänelle on myös tuotu 400. hevoista. Don Pedron amiraali Napier on 30. p. kesäkuuta poisottanut Don Miguelilda 4. sota-alusta ja yhden briggin 14. tykillä, jotka olivat rannan vahtina. Sama amiraali on 3. p. heinäkuuta peräti voittanut Don Miguelin sotalaivat ja paitsi neljää on hän ne kaikki ottanut vangiksi. Nyt aikoo hän purjehtia Lissabonin pääkaupungiin. -4-Heinäkuuta. Minä päivänä. Laivain nimi. Skepparit. Mistä paikasta. Millä Lastilla. 26. p. Rastas. E. Penti. St. Petersburg. Viljalla. Rastas. J. Lenker. D:o. Kapten Kook. J. Armstrong. Köpenhamn. Tyhjänä Ball. Heinrich Georg. D. Dade. Rostock. 27. p. Johannes. S. Hortanen. Köpenhamn. Suolalla ja sillillä. Skumringen. J. Beck. Stavanger. Sillillä. British queen. J. Miller. Hull. Tyhjänä Ball. 30. p. Alexander. J. Lipponen. St. Petersburg. Viljalla. Gregorius. J. Sandopucki. D:o. Lendävä. Th. Pucki. D:o. Argus. J. Hollmén. Pargas. Kalkilla. Elokuuta. 1. p. Johannes. J. Weurlander. Sibbo. Johanna Christina. A. Sundström. D.o. Seuravaiset ovat täältä pois lähteneet : Heinäkuuta. Minä päivänä. Laivain nimi. Skepparit. Mihinkä paikkaan. Millä Lastilla. 27. p. Hanseat. D. Devers. Bordeaux. Lautoilla. 29. p. Fate. W. Leaford. Lynn. Lankkuilla, Battens 30. p. Garonne. M. Cassebom. Bourdeaux. Lautoilla. 31. p. Perceval. J. Murhead. Hull. Lankkuilla, Battens Hermes. J. Roxby. D:o. Elokuuta. 1. p. Rastas. J. Lenker. St. Petersburg. Tervalla. Unternehmung. M. Robe. Bourdeaux. Lautoilla. Fortitude. W. Bourleij. Hull. Lankkuilla, Lautoilla Elisabeth & Sara. A. Simpsen. D:o. Henrij. Th. Atchinsen. D:o. Vitsataipaleen hovissa on hyvää voita myytävänä. Viipurissa, painettu A. Cederwallerin tykönä vuonna 1833. Imprimatur. Censor Joh. Thessleff.
|