Agricolaverkon vintti
-1a-Asuwaiset Ahuisimmat, Suomen Suuresa Salosa ! Mieltykähät Mieluisesti Oppimahan Omillanne Suomen Selwillä Sanoilla, Lukemahan, Lausumahan, Toimehenkin Tuottamahan Toimituxia Tylyjä, Tietojakin Toimenpita, Sanomita Samowita Suomexi Sanottawita, Kirian Kautta Kuuluwita, Kuuluwita, Kaikuwita, Meijän Maamme Manterilla, Satamilla, Saarikoilla, Moisioisa Muhkehisa, Majoisa Myös Matalisa. Paljo ja monenkaltaisia tietoja koetuxia, ojennuxia ja parantamisen muotoja <1b> Huonen-Hallituxen menoisa on tosin kyllä muilla Kielillä julistettu ; Mutta Suomen Kielellä ei ole paljo muuta annettu tietä, kuin se rahtu, mitä Ajantiedoisa eli Almanakoisa kerta kunakin wuotena kirjoitetan ; jonka tähden myös niille Suomalaisille, jotka ei muita kielia ymmärrä, senkaltaisista julistuxista sanken wähä hyödytys on. -1b-Siinä siwusa ahkeroitun aina Suomen Kielen selkeydestä, sen omasta luonnollisesta puhen parresta, painawaisten sanain walitzemisesta ja eroittamisesta, niin myös niitten muista kielistä wuorottuin mahdollisesta wieroittamisesta. -2a-Näitä Tieto-Sanomita annetan ulos, Kirjan-painamisen kautta, kahdesti Kuukautesa, juuri tämmöitzesä muodosa, kuin nämät alku-lehdet näyttäwät ; joka tekee wuodesa 24. kappaletta, ja maxawat kaikki yhteen, eli koko kokous Neljä Talaria ja 16 äyriä Kupari-rahaa ; joka raha tulee edelläkäsin wuoden alusa maxettawaxi : ja annetan kullekkin wakutus kirja, niin että hän joka kahden wiikon perästä saa ottaa ulos sen walmistetun kappalen. Jos Ostajita ilmestyy koolta, niin nämät tulewat aljettawaxi tulewan wuoden alusa. Suomen Maan Huonen-Hallituxen alusta. Se on epäilemätä tietty, että tämä <2b> Suomen Maa on ollut autia ja korwellinen erämaa, petoin, metzän eläinten ja monenlaisten lintuin asuin sia. -2b-Muutamat owat siinä luulosa, että koska kielen sekoitus tapahtui Babelin Tornin rakennuxesa, ja Jumala hajotti ihmiset sieltä kaikkiin maihin, 1 Mos. 11. Luk. niin yxi kielikunta kulki tänne Suomehen, ja nimitti tämän Suoma ; että he Jumalan suomasta tänne siirttyxi tulit ; jonka luulon jälkeen Suomen kieli olis yxi niistä mainitusa kielten sekoituxesa syntyneistä pää-kielistä ; ja näkyy heillä olewan luulohonsa toden muotoinen tuki siinä Oppeneilta näytetysä Suomen Kielen erinomaisesa heimolaisudesa Hebrean eli Alku-kielen kanssa. Toiset taas arwoittelewat ja luulewat toisin yxi sinne, toinen tänne, waikka järkkywäisillä perustuxilla. Mutta ei se ole meijän tarkoituxemme anta itziämme ratkaisiaxi näisä luuloisa. Meijän pää-tarkoituxemme on, tutkia ja koetella, mainittuin asian-haarain johdolla, minkäkaltainen Suomen Maan alku-huonen hallitus on mahtanut olla, kuinka se polwipolwelta on paratuxi tullut, ja <3a> kuinka se wieläkin toimellisten tietoin ja koetusten kautta tapahtua taitaa. -3a-Hänen Kuninkallisen Majestetinsä Armollisesta Huolenpidosta on Tukkiholmasa yxi Isänmaata hyödyttäwä Seura, toimitettu ; joka Seura kuulustelee, neuwottelee ja kunnia-lahjoittamisilla ahkeroitzee auttaa ja awaroita Isän-Maan Huonen-Hallitus-keinoja. Jos siis joku yhteisestäkin Kansasta jotakin erinomaista koetus keinoa näyttää, niinkuin peltoin toimellisemmalla ruokkomisella, enäntämisellä, ojittamisella, sonnittamisella, wiljakkammaxi saattamisella, ja kiwi-aitain rakentamisella ; niin myös niittuin perkaamisella, kewittämisellä, ojittamisella, ja myös kuiwain pelehtynein niittuin kyntämisellä ; maan-päärynäin runsaammalla, kaswattamisella, sekä myös muilla hyödyllisten toimitusten matkaan saattamisilla, ja nämät toimi-työnsä josakin tainkaltaisesa haarasa, todistuxilla osottaa ; se saa mainitulta Seuralta erinomaisella kuwalla ja kirjoituxella kaunistetun Hopia- eli Kulta-rahan, kunnia-muistoxi. -3b-Tainkaltaisista lahjoituxista, toimi-tekoinsa tähden, owat monikahdat yhteisestä Kansasta Ruotzin- ja Pohjan-maalla, jo osallisexi tullet, joista tarkempi tieto, tästälähin, seurawaisisa kirjan lehdeisä, annetan. Tarpellinen tieto pellon parantamisesta. Kowa sawi-pelto taitaan tehtää tauruxi, murewaxi, ja multamaisexi, jos siehen sekoitetan santaa, jotakin runsammin, senkaltaista kuin permanto santa, joka myös on hawaittu sen tekewän ytimellisexi. Santa-maa sitä wastan taitaan ytimellisen sawen kanssa tehtää multamaisexi ja paremmanlaisexi. Koeteltu neuwo niitun parantamisesta. Kuiwa ja karkeudesta pelehtynyt niittu tarwitzee Syxyllä Ruoti-auralla kynnettää ; joka kewäillä sen <4a> jälkeen kylwetän kauroilla, joihin on lysyltä, hywiä heinän teriä, se on, heinän siementä, sekoitettu, joka maa äjestettyä, katetan karjan sonnalla : tästä niitun ruokkomisesta, saa Maanmies jo seurawaisena Syxynä jalon palkkionsa ja waiwansa palkan, sekä kauroista, että kauran-oljista, ynnä niistä kylwetyistä heinän teristä, josakin mitasa kaswanein ruohoin kanssa, semmenkin jos kaura wikahtella niitetän. -4a-Tämä maa antaa jo ensimmäis wuotena jotenkin heiniä, mutta kahden ja kolmen wuoden perästä kaswaa se niinkuin pellon aluste. Ne wähäwaraiset taitawat tätä koetusta tehdä yhden taikka kahden kapan alalla wuosittain. Uusia Sanomita.Englantin Waltakunnalla on nyt sodan alku niitten Neljännesä Maailman Osasa Amerikasa asuwaisten kanssa, jotka Englantin Hallituxen ala muinan <4b> tullet owat. -4b-Ja että Amerikalaiset owat asettanet itzensä senkaltaisia Esiwaltansa Asetuxia wastaan ; Niin tahtoo Hallitus heitä, niinkuin uppiniskaisia, Sota wäellä hillitä. Hispanian Waltakunnalla on myös Sota niitä kolmannen Maailman Osan Afrikan rannoilla olewaisia Marokkon ja Alsirin Waltoja wastan. Marokkon Keisari, joka julisti ensin sodan Hispaniata wastan, on kyllä nyt pyytänyt rauhaa ; mutta ei se ole tullut toimeen. Hiljaisiin aikoin senjälkeen tuli Hispanian Kuningas taas waadituxi lähettämään suuren Sota-lautan Alsirin Hallitusta wastan ; mutta Alsirit, jotka sanotan ollen sata tuhatta miestä usiammat kuin Hispanialaiset, woitit Hispanian Sotawäen, joista ne jäänet, palaisit tällä erällä kotiakäsin. Turun Kaupunkisa paloi sinä 10 p. wiimmeis Elo-kuusa wähällä puolella, sata ja seitzemän wiidettäkymmentä taloa. Tukkiholman Pää-Kaupunkisa paloi myös juuri sinä yhtenä päiwänä, 45 taloa. Turusa, Prändätty J. C. Frenckellildä. |