Agricolaverkon vintti
Suomenkielisiä dokumentteja ja kirjoja
|
Hukkuneen pelastus, 1803
|
| AGRICOLA |
Neuwo kuinga hukkuneita ihmisiä pitä hengihin pyyttämän.
Kohta kuin hukkunut on ylössaatu wedestä, pitä työ aljettaman, eikä aika kulutettaman hyödyttömillä puheilla, ja ei pidä epätoiwottaman hänen paranemisestansa, ellei haju taikka joku muu merkki osota, että hän jo on ruwennut mätänemän.
Hukkunut pitä kaunihisti kannettaman rannalda, siinä tilasa, että pä on ylhä päin, werhat pitä kohta riisuttaman, ruumis kuiwaxi pyhittämän ja lämminnä ei kuumana pidettämän walkian edes, taikka kesällä päiwän paistes.
Sormella taikka liinaisella riewulla pitä kino suusta ja kurkusta perattaman.
Sitten lasketaan se onnetoin lämböiseen sängyyn, joka on tehty korkialla pään alasella, ja waristetaan lämmindä tuhka, suoloja eli hieta, hänen ymbärillensä ja hiwutetaan ruumista kädellä eli willaisella riewulla, pitkin selkä ruotoa, rindoja ja wattaa, aina jalkoihin päin.
Lämböisiä potellia eli tilikiwiä pannaan kätten ja jalkain ala.
Suoni pitä myös awattaman kädestä, ja pillillä eli hanhen kynällä puhalletaan nenän ja suun kautta ilmaa täwyihin, jota tehdesä ynnä awoimella kädellä liewiästi puserretaan rindoja ja wattaa.
Erinomattain on tarpellinen että klistiriä pannaan.
Se tapahtu sillä tawalla, että taikka tupakin sawua piipun warrella puhalletaan takapän kautta wattaan, taikka ellei ole tilaa oikiata klistiri asetta saada, otetaan pitkä piipun munstykki, sen wahwembaan pähän sidotaan sian eli eläimen rakko, tämä täytetään tupakki wedellä, eli saipua wedellä, eli suola wedellä, eli wedellä ja etikalla, joka pitä olla haljaa, sitten rakon ylinen pä sidotaan umbeen, piippu pistetään taka pästä sisällen, ja puserretaan rakkoa, että wesi menee wattaan.
Suonen lyöminen kerroitaan, ja höyhenellä eli muulla asella, kutkutetaan sieramia, että saada sitä hukkunutta aiwastamaan.
Lämmindä etikkata taikka Isoja wiina, eli jos olis Stink Spiritusta, lyödän muutama nokko nenään ja kielen päällen, ja sillä myös hiwutetaan ohimia.
Että kuumalla raudalla wähän poltella jalkain alustaa, ja nokkoisilla wähän huhtoa ruumihin ala puolda, on myös hyödyllinen.
Lämmindä palowiinaa taitaan myös lyödä liinaisehen waatteseen ja panna wattan päällen.
Jos nämät ei tahdoisi menestyä, niin ei kuitengaan saada wäsyä, ollengin että hiwutella <3> ruumista lämbösellä wattella, ja että tupakki klistiriä kertoja.
Jos wähingin merkki hengestä toiwon anda, niin sitä enämmin pitä yritettämän, ollengin että saada suonen juoxemaan, ellei ennen kylläxi werta ole saatu, ja että saada hukkuneen oxendamaan.
Wähän wirwottawata isoja wiina mahdetaan myös kaataa suuhun.
Wasasa, 1803. prändätty Londicerin Kirjan-Prändisä.
|