Agricolaverkon vintti
-1-Turun Viikko-Sanomat.N:o 2. 15:tenä Päiv. Tammikuussa, V. 1820. Huomenna, Toisena Sunnuntaina Loppiaisesta, saarnaa Turun Tuomiokirkon Suomalaisessa Seurakunnassa Kollektor Fridén Aamu-Saarnan, ja Koralis Mennander Ehtoo-Saarnan. Suomen-kielestä : ( Näien Sanomien kirjottajalta. ) Suomalaisilla on, niinkuin muillakin kansoilla, monta puheen laatua. Erilailla puhuu Savolainen ja Karjalainen, erilailla Hämäläinen, ja samaten on muien maanmiestemme kanssa : - harva se Pitäjä, joll' ei ole jotakuta erinäistä puheen-partta. Jokainen uskoo kernaast oman paikkakuntansa puheen olevan muita paremman : mut se ainoastaan voi paraiten tietää ja sanoa, missä selvin kieli löytyy, ken on tullut tuntemaan joka paikkakunnan puheen laaut, ja on, kennenkään puolta pitamätäk, taiten tutkinut ne kaikki. Jo eeltäkäsin on yhtähyvin ymmärrettävä, että meren puolella, kussa usein puhutaan vierasta kieltä, ja kuhun on vanhuuen aikaan vieraasta kansasta tullut asujammia, Suomalainen puhe on enemmin murrettu ja sortunut, kuin keskellä ja Pohjan puolella Suomen maata, joien paikkojen asukkailla ei ole ollut niin paljon tekemistä erikielisten ihmisten kanssa. Se on myös löytty, että näissä viimeks mainituissa paikoissa puhutaan täyellisempätä kieltä ja että siellä asuvien puheissa ja runoissa tavataan sellaisia aika-sanoja, joit' ei laula kaikki lapset, eikä pojat puolinkana. Sitä vasten on Maamme kieli Haminan tienoilta lähtein, pitkin meren rantaa aina Porin kaupungin pohjaspuolellen asti, kehnompata, suinkin sen tähen, että näillä ranta-mailla katkotaan <> sanoista viimeset puukstavit pois, ikäänkuin Viron kielessä, josta tämä tapa ehkä lienee Suomen rannoille vanhuuen aikaan asujanten kanssa tullut. -2-Ja vaikka näitä kirjoja sitten, Esivallan käskein, johonkuhun määrään murteista puhistettiin, niin jäi vielä paljon parantamata. Moni on sen jälkeen, näitä kirjoja seuraten, kirjottanut Suomea samalla tavalla, ja tottunut ei ainoastaan kirjottamaan ja lukemaan toisin, kuin selvät Suomalaiset puhuuvat, mutta möyskin uskomaan että kirjoissa löytyy kaikkiin selvin kieli. Jokainen ymmärtää kuitenkin ettei kielen synty ole kirjoista, mut kirjoin synty kielestä, ja että sentähen kirjat pitää kielen jälkeen korjattaman, ei kieli kirjoin jälkeen. Ne Ruotista Suomen kieleen tungetut liiat puukstavit, joit' ei Umpi-Suomalainen taia ensinkään oikeen ulospuhua, haittaavat ja hämmentäävät häntä, sekä kirjottaissa että lukeissa : jonka asian esimerkiks tällä kertaa ainoastaan tahon mainita että Suomalaiset usein kirjottaavat : deitä, dulee, kuin pitäsi kirjotettaman teitä, tulee. Näistä Suomen kieltä sortavista puukstavista olen minä tahtonut puhistaa suomalaisen kirjotuksen. Täyellisempätä tietoa Suomen kielestä saahakseni olen minä, niin paljon kuin varani ja aikani tähän asti ovat myöten antaneet, Suomen maata ristiin rastiin matkustellen, kokenut tieustella joka maan paikan puheen-parren, ja ahkerasti tutkia ne samat, ennen kuin minä aloin kirjottaa tälläistä Suomea, kuin näissa Viikko-Sanomissa löytyy. Vaikka se ehk' ei ole kaikkien mieleistä, ja vaikka minä kernaasti tahtosin joka maan-mieheni mieltä tässä asiassa nouattaa, niin en taia minä kuitenkaan poiketa siitä, minkä mä olen oikeeks ja paraammaksi havainnut. Minä olen myös pyytänyt sanoa joka asia Suomalaisten omilla puheen-parsilla, niin paljon kuin olen taitanut, ettei kirjotukseni - niin kuin usein tapahtuu Herrojen Suomea kirjottaissa - tuntusi Ruotista käätylle. Jos minä tällä ahkeroimisellani tajan vähänkin auttaa Suomenkieltä siitä huonosta tilasta ja ylönkahteesta, johon se on joutunut, niin on rakkahin toivoni täytetty. Sanomia Ulkomailta. Frankriikin entinen Keisari, se mainio ja rauhaton sotija Napoleon Buonaparte, jota Suomalaiset kuhtuuvat Punaparraks, on niinkuin tietään vankiuessa Santta Helenan kaukaisessa saaressa, josta on likimpään mantereeseen 170 peninkulmaa, ja jossa sanotaan löytyvän 24,000 <> ( neljä kolmatta kymmentä tuhatta ) ihmistä. -3-Hän on lyhäläntä, musta-verinen, viien kymmenen ja puolen vuoen vanha mies, ja seuraa Paavin uskoa. Helenan saareen tultuaan, on hän täytynyt melkeen paksuks. Hänellä on oma Lääkäri ja palvelus-väki. Häntä kututaan nyt Kenraaliks. - Sitten kuin hän vietiin sinne saareen, on Euroopassa ollut rauha valtakuntien välillä ; Mut Buonapartin vanhat riitakumppanit Englantilaiset ovat keskenään olleet eripuraiset, ja ilman sitä on heillä sota Aasiassa, jossa myöskin Turkin ja Persian valtakunnat sotiivat keskenään, ja sanotaan Turkkilaiset olevan voiton päällä. Englantilaiset ja Hispanjalaiset sotiivat myös Amerikassa. Turussa maksaa tähän aikaan Ruotin Riikin Velkakontuorin Setelissä, 1 Tynnöri Rukiita 12 Riksiä ; 1 Tynnöri Ohria 10 1/2 Riksiä ; 1 Leiviskä Voita 6 Riksiä ; 1 Leiviskä Talia 6 1/2 Riksiä. - 1 Tynnöri Hienoja Suoloja 6 Riksiä 32 killinkiä ; 1 Tynnöri Parempia ( Santt' Ybeen ) Suoloja 7 Riksiä ; 1 Tynnöri Silakoita eli Suolattuja Hailia 20 Riksiä ; 1 Kannu Kirkon viinaa 2 Riksiä 32 killinkiä. Silakat ovat tänä vuonna tyyritä, sillä niitä saatiin täällä vähän mennenä kesänä. Sitä vasten saatiin silloin Pohjanmaalla enemmän lohia, kuin mies-muistoon on saatu. Lohilla olis sen tähen tänä talvena hyvin helppo hinta, jos ei kaksi vahinkota olis tapahtunut, joista se ensimmäinen on että ympäri sata tynnöriä lohia pilaantu kovan lämpimän ja vähän suolan tautta. Se toinen vahinko oli, että yksi lohilla lastattu Tornion laiva, jossa sanotaan olleen 1300 Tynnöria lohia, hukku miehineen. Tässä laivassa kuuluu olleen 26 talonpoikaa ja vielä muutamia merimiehiä, jotka kaikki sanotaan surkeesti hukkuneen. Suomen etelä-rannalla on myös menneenä syksynä paljon ihmisiä kuollut kulkevaan tautiin. Kaupaks olevia kirjoja : Sen suhteen että ennen präntätyt Suomalaiset Postillat ovat loppuneet ja moni Jumalan sanaa rakastava Suomalainen on tätä puutosta valittanut, niin on nykysin uuestaan präntätty Adamin pojaan eli Misanderin ( Postilla eli ) Jumalallen pyhitetty Lepo, joka tulevina Henrikin Markkinoina täällä Turussa myyään kirja-puoissa Ison Kirkko-kaun varrella, likeellä Tuomio-Kirkkoa, ja kansiin niottuna maksaa 2 Riksiä 32 killinkiä Ruotin Pankkoota. Tämä Postilla on 62 1/2 arkkia paksu, ja 1/8 osa arkkia laaja : jonka kokonsa suhteen sen hinta ei <> ole kovin kallis. -4-Mainitussa kirja-puoissa maksaa kansiin niottuna : Sionin Juhla-virret Achreniukselta 24 killinkiä : Achreniuksen Vanhat ja Uudet Virret 24 killinkiä : Achreniuksen Vastuutiset Hengelliset Virret 16 killinkiä ; Halullisten Sieluin Hengelliset Laulut Achreniukselta 5 kill. 4 äyriä ; Armon Järjestys Autuutehen 24 kill. - Arthur Deutin käändymisen Harjoitus eli Tie 20 kill. Christityn Vaellus Ijänkaikkisuteen 32 kill. Christillinen Neuvo ja Opetus Sairaille 2 kill. 8 äyriä ; Enrothin Palava Rukous Uhri 20 kill. - Eläinden Tautikirja Gananderilta 16 kill. - Erwastin Rukous-kirja, kuin sisällens pitä Rippi- ja Herran Ehtollisen, niin myös Aamu- ja Ehto-Rukouxet 16 kill. - Freseniuxen Rippi- ja Herran Ehtollisen kirja 24 kill. - Nämät nyt mainitut hinnat ovat kaikki Ruotin Pankkoota. - Kaikilla Suomen kaupunkien kirjan-nitojilla ( eli bokbindarilla ) löytyy myös nykysi nimitetyt kirjat kaupaks. Höyry-aluksista : Potsdamin kaupungissa Preussin Valtakunnassa tehtiin menneenä syksynä valmiiks kaikkiin suurin Höyry-alus eli laiva, kuin tähän saakka on löytynyt. Sellaisia aluksia on vasta nykysin opittu tekemään. Niissä on yksi iso umpinainen pata, jossa tulella kuumennetaan vettä, niin että se muuttuu höyryks, ja sen kuuman höyryn voima ponnistaa ja nostaa yhen vahvassa pataan liitetyssä metalli- eli rauta-putkessa olevan männän päätä, niin että se nousee ylös ja, höyryn henkireiästä ulos päästessä, jälleen painuu alas. Se nouseva ja painuva mäntä pyörittää ympärinsä rattaita, ja rattaat vievät ympärinsä tammeen liitettyjä kahen puolen alusta eli perässä olevia siipiä, jotka soutaavat alusta eeskäsin. Sillä tavalla rakettu alus kututaan höyry-alukseks, sen tautta että sitä soutaa höyry voimallaan. Olkoon tyven eli tuuli, niin kulkee tälläinen alus ilman että ihmiset tarvihtee muuta kuin pitää perää. Sellaisia höyry-aluksia löytyy enin Englannissa ja Amerikassa, jossa niitä myös ensin tehtiin. Samalla tavalla on myös myllyjä tehty, jotka jauhaavat höyryn voimalla. Ensi-Lauantaina, kello 11 eellä puolipäivän ulos-annetaan Frenckellin Kirja-Puoissa seuraavainen Numero näistä Viikko-Sanomista, jotka pränttää Turussa Frenckell Poikinensa. <> -- |